Elkiänjärvi (09.003.1.014)

10 370 m <br />

Elkiänjärvi on melko iso järvi Urpalanjoki (09) -päävesistössä. Se sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Kaakkois-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Elkiänjärvi
Järvinumero: 09.003.1.014
Vesistöalue: Urpalanjoen yläosan alue (09.003)
Päävesistö: Urpalanjoki (09)

Perustiedot

Pinta-ala: 180,9 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10,37 km10 370 m <br />
Korkeustaso: 57,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Elkiänjärvi sijaitsee Luumäellä, Suo-Anttilan kylässä. Se on kooltaan noin 180 ha laajuinen ja rantaviivaa sillä on noin 10 km. Järvi kuuluu Urpalanjoen vesistöön. Elkiänjärvion hyvin matala järvi. Keskisyvyys on vain noin 1 m ja syvinkin kohta vain 1,5 m. Maisemallisesti järvi on hyvin vaihteleva. Toisaalta rannasta nousee jyrkkiä kallioita ja tosaalta osa rannoista on laajoja matalia ruohikkoalueita.

Nykytila ja suojelu

Elkiänjärven vesi on hapanta, ruskeaa ja humuspitoista.

Järvi on ollut osa Urpalanjoen vesistön kunnostushanketta ja pakalliset asukkaat ovat olleet kovin huolissaan järvensä tilasta sekä tulevaisuudesta. Vapaaehtoisvoimin on pyritty ehkäisemään järven rehevöitymistä ja säilyttämään järven virkistyskäyttöarvo tulevaisuudessakin.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Elkiänjärven kalalajeihin kuuluu luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja kiiski. Sinne on myös onnistuneesti istutettu planktonsiikaa ja lohta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Elkiänjärven pohjoispäässä sijaitsee vireä Suo-Anttilan kylä. Nimensä kylä on saanut sitä ympäröivistä laajoista suoalueista. Aikanaan kylässä asuivat Suo-Yrjö, Suo-Heikki ja Suo-Antti, joista viimeisen nimi muokkautui vähitellen kylän nimeksi. Nykyisin suurin osa soista on kuivatettu talousmetsiksi ja maatalousmaiksi.

Tarut ja tositarinat

Suoanttilan valitsi asuinpaikakseen jo varhaiskivikauden asukas. Pitkästä historiasta muistuttavat Vaskivuoren kalliomaalaukset ja Mustaniemen asuinpaikka ajalta, jolloin ei käytetty saviruukkuja.

Suoanttilan merkittävimpiä nähtävyyksiä on Salpalinja. Linnoitusketjun suurin luola louhittiin Lusikkovuoreen 1941. Luola rakennettiin 400 miehen majoitustilaksi, jota tarvittaessa olisi voitu käyttää joukkosidontapaikkana. Nykyisin Lusikkovuori on suosittu elämysmatkailijoiden käyntikohde ja sen viereen on rakennettu korsusauna. Luolassa on pidetty mm. konsertteja.