Ero sivun ”Virmojärvi (14.194.1.016)” versioiden välillä
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Virmojärvi sijaitsee Luumäellä, lähellä Munteen ja Inkerilän kyliä. Se kuuluu Kymijoen vesistöön. Virmojärvi on osa Väliväylän suuntaan jatkuvaa järvien ketjua, jotka laskevat Tuohtiaiseen. Tällä 42 ha kokoisella järvellä on rantaviivaa 5,8 km. | Virmojärvi sijaitsee Luumäellä, lähellä Munteen ja Inkerilän kyliä. Se kuuluu Kymijoen vesistöön. Virmojärvi on osa Väliväylän suuntaan jatkuvaa järvien ketjua, jotka laskevat Tuohtiaiseen. Tällä 42 ha kokoisella järvellä on rantaviivaa 5,8 km. | ||
+ | |||
+ | [[tiedosto:virmojärvi2.jpg|496px]] | ||
+ | |||
+ | Maisema Rakkolantieltä Virmojärvelle. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 18. elokuuta 2014 kello 13.32
Järvi
Nimi: Virmojärvi
Järvinumero: 14.194.1.016
Vesistöalue: Matalajärven valuma-alue (14.194)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 42,06 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,85 km5 850 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Virmojärvi sijaitsee Luumäellä, lähellä Munteen ja Inkerilän kyliä. Se kuuluu Kymijoen vesistöön. Virmojärvi on osa Väliväylän suuntaan jatkuvaa järvien ketjua, jotka laskevat Tuohtiaiseen. Tällä 42 ha kokoisella järvellä on rantaviivaa 5,8 km.
Maisema Rakkolantieltä Virmojärvelle.
Nykytila ja suojelu
Virmojärven vesi on lievästi humusleimainen. Järvi on lievästi rehevä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu kuhaa ja planktonsiikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Hyvin kauan aikaa sitten Väliväylän vedenpinta on ollut nykyistä paljon korkeammalla. Silloin Väliväylää pitkin on päässyt Saimaalta Päijänteelle. Niihin aikoihin se on ollut erittäin tärkeä kulkureitti ihmisille. Tämän vuoksi seudulta on löytynyt paljon kalliomaalauksia, jotka on ajoitettu kivikaudelle tai varhaiselle pronssikaudelle. Virmojärvellä, Siliävuoren länsipuolen jyrkänteellä, kohdassa jossa korkea pystykallio putoaa suoraan järveen, on nähtävissä vielä nykyäänkin heikosti kalliomaalauksia.