Ero sivun ”Urajärvi (14.212.1.009)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Urajärvi on | + | |
| + | Lähdepohjainen Urajärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa. Vesistöalueeltaan se kuuluu Urajärven valuma-alueeseen ja päävesistöltään Kymijokeen. Urajärvellä on useita saaria: Pässisaari, Laitasaari, Pimeäsaari, Pyöreäsaari, Malkosaari, Rovatsaari, Korppinen, Uusisaari, Vaskosaari, Lehtinen, Petäjäsaari, Kiiansaari, Vitilä, Talassaari, Koppisaaret ja Salmensaaret. | ||
| + | |||
| + | Urajärven pinta-ala on noin 446 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on lähes 30 kilometriä. Järven keskisyvyys on noin 6 metriä. Urajärven syvin kohta on reilu 16 metriä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | + | Urajärven vedenlaatu on hyvä. Se luokitellaan karuksi järveksi kokonaisfosforin perusteella ja sen vesi on melko kirkasta (väriluku 10). Vesi on happamuudeltaan lievästi emäksistä. Urajärvi on vedenlaadultaan poikkeuksellinen, koska se on karu ja kirkas, mutta myös emäksinen. | |
| + | |||
| + | Varsinkin syksyisin Urajärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat alusvedessä kohonneet huomattavasti. Syynä kokonaisfosforipitoisuuden nousulle ovat ajoittaiset happikadot. Nämä aiheuttavat ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä. Todennäköisesti pohjavesipurkaumat ovat happikatojen taustalla. | ||
| − | Urajärvi kuuluu suojeltuihin Natura 2000 -alueisiin. | + | Urajärvi kuuluu suojeltuihin Natura 2000 -alueisiin. Järvellä ja sen rantakorvissa esiintyy luontodirektiivin liitteen II lajeista hentonäkinruohoa, notkeanäkinruohoa ja korpihohtosammalta. Urajärven alueen suojelun toteutuskeinoina ovat vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki ja maa-alueella luonnonsuojelulaki. |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | '''Kalat ja ravut''' | ||
| + | |||
| + | Karulle järvelle tyypillisesti Urajärven kalakanta on ahvenvaltainen. Järvessä on myös kohtalainen muikkukanta, joka ei ole viime vuosina suuresti vaihdellut. Järven madekanta on taas suullisen tiedon mukaan heikentynyt jonkin verran. | ||
| + | |||
| + | Urajärveen on istutettu vuosien varrella järvilohta, järvitaimenta, haukea, planktonsiikaa, järvisiikaa ja peledsiikaa. Ainakin taimen- ja siikaistutukset ovat onnistuneet kohtalaisesti. Järvessä on myös lisääntyvä lahnakanta, joka myös kotiutettiin järveen istutuksilla. | ||
| + | |||
| + | Urajärvessä on varsin runsas täplärapukanta. Täplärapu kotiutettiin järveen laittomasti. | ||
| + | |||
| + | '''Kasvillisuus''' | ||
| + | |||
| + | Urajärven vesikasvillisuus on poikkeuksellisen runsasta ja monipuolista. Järvellä kasvaa lähes 40 eri vesikasvilajia, joihin kuuluu sekä niukkaravinteisia että runsasravinteisia lajeja. Urajärvelle on tyypillisiä laajat vesisammal- ja pohjalehtiskasvustot. | ||
| + | |||
| + | Urajärvi on myös yksi Suomen harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista. Vuonna 2000 notkeanäkinruohoa löydettiin neljästä eri paikasta järveltä ja hentonäkinruohoa yhdestä paikasta. Kasvien löytöpaikat sijaitsevat Mertalahden Santurinkärjen ja Urajärven kartanomuseon välillä. Urajärven rantakorpi on lisäksi harvinainen korpihohtosammalen kasvupaikka. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | Urajärven rannalla on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista – Urajärven kartanomuseo. Empiretyylinen kartano kuului lähes kaksi ja puoli vuosisataa aateliselle von Heideman-suvulle. Viimeiset suvun asukkaat kartanossa olivat naimattomat sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman, jotka testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon näköalapaikalla Valhallassa on antiikin aikaiseen tyyliin pystytetty puolikaaren muotoinen pylväikkö. | ||
| + | |||
| + | Urajärven kartanoa pidetään myös kummituskartanona. Sanotaan, että kartanon kummituksen on nähnyt, kuullut ja aistinut lukuisat vierailijat. Kummitus on tallentunut myös valokuvaan. Vanhan kartanon puolella sijaitsee oikea kummitushuone, mutta myös uudemmalla puolella kummittelee. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | ymparisto.fi | ||
Nykyinen versio 25. elokuuta 2014 kello 19.48
Järvi
Nimi: Urajärvi
Järvinumero: 14.212.1.009
Vesistöalue: Urajärven valuma-alue (14.212)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 445,98 ha
Syvyys: 16,63 m
Keskisyvyys: 6,06 m
Tilavuus: 27 025 600 m³0,027 km³ <br />27 025 600 000 l <br />
Rantaviiva: 29,52 km29 520 m <br />
Korkeustaso: 98,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Asikkala
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lähdepohjainen Urajärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä Asikkalan kunnassa. Vesistöalueeltaan se kuuluu Urajärven valuma-alueeseen ja päävesistöltään Kymijokeen. Urajärvellä on useita saaria: Pässisaari, Laitasaari, Pimeäsaari, Pyöreäsaari, Malkosaari, Rovatsaari, Korppinen, Uusisaari, Vaskosaari, Lehtinen, Petäjäsaari, Kiiansaari, Vitilä, Talassaari, Koppisaaret ja Salmensaaret.
Urajärven pinta-ala on noin 446 hehtaaria ja rantaviivaa sillä on lähes 30 kilometriä. Järven keskisyvyys on noin 6 metriä. Urajärven syvin kohta on reilu 16 metriä.
Nykytila ja suojelu
Urajärven vedenlaatu on hyvä. Se luokitellaan karuksi järveksi kokonaisfosforin perusteella ja sen vesi on melko kirkasta (väriluku 10). Vesi on happamuudeltaan lievästi emäksistä. Urajärvi on vedenlaadultaan poikkeuksellinen, koska se on karu ja kirkas, mutta myös emäksinen.
Varsinkin syksyisin Urajärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat alusvedessä kohonneet huomattavasti. Syynä kokonaisfosforipitoisuuden nousulle ovat ajoittaiset happikadot. Nämä aiheuttavat ravinteiden liukenemista pohjasedimentistä. Todennäköisesti pohjavesipurkaumat ovat happikatojen taustalla.
Urajärvi kuuluu suojeltuihin Natura 2000 -alueisiin. Järvellä ja sen rantakorvissa esiintyy luontodirektiivin liitteen II lajeista hentonäkinruohoa, notkeanäkinruohoa ja korpihohtosammalta. Urajärven alueen suojelun toteutuskeinoina ovat vesialueella vesilaki ja ympäristönsuojelulaki ja maa-alueella luonnonsuojelulaki.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalat ja ravut
Karulle järvelle tyypillisesti Urajärven kalakanta on ahvenvaltainen. Järvessä on myös kohtalainen muikkukanta, joka ei ole viime vuosina suuresti vaihdellut. Järven madekanta on taas suullisen tiedon mukaan heikentynyt jonkin verran.
Urajärveen on istutettu vuosien varrella järvilohta, järvitaimenta, haukea, planktonsiikaa, järvisiikaa ja peledsiikaa. Ainakin taimen- ja siikaistutukset ovat onnistuneet kohtalaisesti. Järvessä on myös lisääntyvä lahnakanta, joka myös kotiutettiin järveen istutuksilla.
Urajärvessä on varsin runsas täplärapukanta. Täplärapu kotiutettiin järveen laittomasti.
Kasvillisuus
Urajärven vesikasvillisuus on poikkeuksellisen runsasta ja monipuolista. Järvellä kasvaa lähes 40 eri vesikasvilajia, joihin kuuluu sekä niukkaravinteisia että runsasravinteisia lajeja. Urajärvelle on tyypillisiä laajat vesisammal- ja pohjalehtiskasvustot.
Urajärvi on myös yksi Suomen harvoista hentonäkinruohon ja notkeanäkinruohon kasvupaikoista. Vuonna 2000 notkeanäkinruohoa löydettiin neljästä eri paikasta järveltä ja hentonäkinruohoa yhdestä paikasta. Kasvien löytöpaikat sijaitsevat Mertalahden Santurinkärjen ja Urajärven kartanomuseon välillä. Urajärven rantakorpi on lisäksi harvinainen korpihohtosammalen kasvupaikka.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Urajärven rannalla on yksi Suomen vanhimmista kartanomuseoista – Urajärven kartanomuseo. Empiretyylinen kartano kuului lähes kaksi ja puoli vuosisataa aateliselle von Heideman-suvulle. Viimeiset suvun asukkaat kartanossa olivat naimattomat sisarukset Lilly ja Hugo von Heideman, jotka testamenttasivat kotikartanonsa ylläpidettäväksi kartanomuseona. Kartanon näköalapaikalla Valhallassa on antiikin aikaiseen tyyliin pystytetty puolikaaren muotoinen pylväikkö.
Urajärven kartanoa pidetään myös kummituskartanona. Sanotaan, että kartanon kummituksen on nähnyt, kuullut ja aistinut lukuisat vierailijat. Kummitus on tallentunut myös valokuvaan. Vanhan kartanon puolella sijaitsee oikea kummitushuone, mutta myös uudemmalla puolella kummittelee.
Aiheesta muualla
ymparisto.fi
