Ero sivun ”Siikaluoma (61.333.1.006)” versioiden välillä
(Kalat, kasvit, eläimet) |
(Käyttötavat) |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Järven ympäristössä on ollut pysyvää asutusta, joka 2000ve-luvulle tultaessa on muuttunut pääasiassa loma-asutukseksi. | ||
+ | |||
+ | Järven käyttötarkoitus on myös muuttunut samaan aikaan, vaikkakin harrastuskalastusta harjoitetaan järvellä edelleen. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Versio 25. elokuuta 2014 kello 20.12
Järvi
Nimi: Siikaluoma
Järvinumero: 61.333.1.006
Vesistöalue: Poussunjärven alue (61.333)
Päävesistö: Iijoki (61)
Perustiedot
Pinta-ala: 44,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,77 km4 770 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuusamo
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi on yksi Iijoen vesistön alkuosista saaden alkunsa pienistä lammista ja lähteistä järven länsipuolisilla alueilla, joista vedet laskevat Järvenpäänpuroa pitkin järven länsipäähän. Lasku-uomana on Matalasalmi Välijärveen, josta vedet laskevat Välijoen kautta Takalonjärveen ja siitä edelleen Siikajokea pitkin Rahkolampeen, joka on osa Poussunjärven aluetta.
Järvessä on yksi pieni saari nimeltään Raitasaari.
Järven länsipää on erittäin matala, kun taas järven keskiosissa on syvyyttä jopa 6,8 metriä.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kaloihin kuuluvat: made, hauki, ahven, särki, siika (istutettu).
Vesikasvillisuus vaihtelee erittäin runsaasta vähäiseen riippuen järven syvyydestä. Järven länsipään kasvillisuus on erittäin runsasta kattaen koko veden pinnan (katso valokuvat).
Järvessä on vuosikymmeniä aikaisemmin asustanut piisami, joka on kuitenkin hävinnyt järvestä 60- tai 70-luvulla.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven ympäristössä on ollut pysyvää asutusta, joka 2000ve-luvulle tultaessa on muuttunut pääasiassa loma-asutukseksi.
Järven käyttötarkoitus on myös muuttunut samaan aikaan, vaikkakin harrastuskalastusta harjoitetaan järvellä edelleen.