Ero sivun ”Hajakuormitus” versioiden välillä
p |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | + | {{Itämeri-sanakirja|Selitys=Kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä}} | |
+ | |||
[[Tiedosto:1_hajakuormitus.jpg|right]] | [[Tiedosto:1_hajakuormitus.jpg|right]] | ||
Vesialueeseen kohdistuva kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä, kuten maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä tai haja- ja loma-asutuksesta. | Vesialueeseen kohdistuva kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä, kuten maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä tai haja- ja loma-asutuksesta. |
Nykyinen versio 13. marraskuuta 2014 kello 15.29
Kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä
Vesialueeseen kohdistuva kuormitus, joka on peräisin useista pienistä päästölähteistä, kuten maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä tai haja- ja loma-asutuksesta.
Hajakuormituksen estäminen ja valvominen on vaikeampaa kuin pistekuormituksen, koska päästölähteitä on vaikea yksilöidä ja päästöt ovat peräisin laajalta alueelta ja useasta lähteestä.
Itämeren valuma-alueen teollisuuden, maatalouden, metsätalouden ja asutuksen päästöt kulkeutuvat jokiveden mukana tai laskevat suoraan Itämereen. Suurin ongelma ovat ravinteet, fosfori ja typpi, jotka ovat lähtöisin metsänhakkuista, pelloilta ja asutuskeskuksista. Jokivesien mukana kulkeutuu myös luontaisia ravinteita, ns. humusaineita, joita liukenee maaperästä metsistä ja suoalueilta.
Kuva: Hajakuormituksen lähteitä. Riku Lumiaro.
Aiheesta muualla
- Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma (Ymparisto.fi -verkkopalvelu)