Ero sivun ”Nielulevät” versioiden välillä
(Siirretty muokattuna Itämeriportaalista) |
p |
||
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{Itämeri-sanakirja|Selitys=Yksisoluisten siimalevien ryhmä, osa Itämeren kasviplanktonia.}} | ||
__NOTOC__ | __NOTOC__ | ||
==Lajikuvaus ja rakenne== | ==Lajikuvaus ja rakenne== | ||
| Rivi 5: | Rivi 6: | ||
Kooltaan nielulevät ovat noin 2,5-25 µm. Solut ovat muodoltaan soikeita tai pitkulaisia, sivulta nähtyinä epäsymmetrisiä, joten niillä on erotettavissa selkä- ja vatsapuoli. Epäsymmetrisyys saa aikaan tyypillisen uintityylin. Nielulevillä on kaksi eripituista siimaa, jotka kiinnittyvät solun vatsapuolella olevaan onteloon, niin sanottuun nieluun. | Kooltaan nielulevät ovat noin 2,5-25 µm. Solut ovat muodoltaan soikeita tai pitkulaisia, sivulta nähtyinä epäsymmetrisiä, joten niillä on erotettavissa selkä- ja vatsapuoli. Epäsymmetrisyys saa aikaan tyypillisen uintityylin. Nielulevillä on kaksi eripituista siimaa, jotka kiinnittyvät solun vatsapuolella olevaan onteloon, niin sanottuun nieluun. | ||
| − | Nielusta solun takaosaan vatsapuolella kulkee useilla lajeilla uurre, jota reunustavat valoa taittavat jyväset, niin kutsutut ejektosomit. Solussa on yksi tai kaksi seinänmyötäistä | + | Nielusta solun takaosaan vatsapuolella kulkee useilla lajeilla uurre, jota reunustavat valoa taittavat jyväset, niin kutsutut ejektosomit. Solussa on yksi tai kaksi seinänmyötäistä, yhteyttämisessä tarvittavaa viherhiukkasta. |
| − | Yhteyttämisväriaineina ovat a- ja c2-klorofyllit ja lisäpigmentteinä karotenoideja ja fykosyaniinia tai fykoerytriiniä. Osa nielulevistä on värittömiä. Varastoravintoaineena on | + | Yhteyttämisväriaineina ovat a- ja c2-klorofyllit ja lisäpigmentteinä karotenoideja ja fykosyaniinia tai fykoerytriiniä. Osa nielulevistä on värittömiä. Varastoravintoaineena on viherhiukkasten kalvoihin kerääntyvä tärkkelys. Soluseinä on ohut, mutta siinä on solukalvon alla eri suvuille tyypilliset hennot laatat. Lisääntyessään solut jakautuvat kahtia pitkittäissuunnassa. |
Nielulevistä ei tunneta myrkkyjä tuottavia lajeja. | Nielulevistä ei tunneta myrkkyjä tuottavia lajeja. | ||
| Rivi 13: | Rivi 14: | ||
==Symbioosi ripsieläimen kanssa== | ==Symbioosi ripsieläimen kanssa== | ||
| − | Itämeressäkin ajoittain | + | Itämeressäkin ajoittain esiintyvä ripsieläin ''Mesodinium rubrum'' elää ilmeisessä symbioosissa nielulevän kanssa. Ripsieläin tarjoaa suojaisen ympäristön levälle ja levä vuorostaan yhteyttämistuotteita ripsieläimelle. |
| + | |||
| + | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nielulev%C3%A4t Nielulevät] (Wikipedia) | ||
[[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Kasviplanktonlevät]] | [[Luokka:Meriwiki]][[Luokka:Kasviplanktonlevät]] | ||
Nykyinen versio 17. marraskuuta 2014 kello 12.42
Yksisoluisten siimalevien ryhmä, osa Itämeren kasviplanktonia.
Lajikuvaus ja rakenne
Nielulevät (Cryptophyceae) ovat melko pieni yksisoluisten siimalevien ryhmä, johon on kuvattu satakunta lajia. Näistä noin puolet on mereisiä lajeja. Itämeressä esiintyy parikymmentä lajia, useimmat ympäri vuoden ja ajoittain hyvinkin runsaina.
Kooltaan nielulevät ovat noin 2,5-25 µm. Solut ovat muodoltaan soikeita tai pitkulaisia, sivulta nähtyinä epäsymmetrisiä, joten niillä on erotettavissa selkä- ja vatsapuoli. Epäsymmetrisyys saa aikaan tyypillisen uintityylin. Nielulevillä on kaksi eripituista siimaa, jotka kiinnittyvät solun vatsapuolella olevaan onteloon, niin sanottuun nieluun. Nielusta solun takaosaan vatsapuolella kulkee useilla lajeilla uurre, jota reunustavat valoa taittavat jyväset, niin kutsutut ejektosomit. Solussa on yksi tai kaksi seinänmyötäistä, yhteyttämisessä tarvittavaa viherhiukkasta.
Yhteyttämisväriaineina ovat a- ja c2-klorofyllit ja lisäpigmentteinä karotenoideja ja fykosyaniinia tai fykoerytriiniä. Osa nielulevistä on värittömiä. Varastoravintoaineena on viherhiukkasten kalvoihin kerääntyvä tärkkelys. Soluseinä on ohut, mutta siinä on solukalvon alla eri suvuille tyypilliset hennot laatat. Lisääntyessään solut jakautuvat kahtia pitkittäissuunnassa.
Nielulevistä ei tunneta myrkkyjä tuottavia lajeja.
Symbioosi ripsieläimen kanssa
Itämeressäkin ajoittain esiintyvä ripsieläin Mesodinium rubrum elää ilmeisessä symbioosissa nielulevän kanssa. Ripsieläin tarjoaa suojaisen ympäristön levälle ja levä vuorostaan yhteyttämistuotteita ripsieläimelle.
Aiheesta muualla
- Nielulevät (Wikipedia)
