Ero sivun ”Ridasjärvi (21.094.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | == | + | ==Järvi ja sen ympäristö== |
| + | |||
| + | Matalassa Ridasjärvessä keskisyvyys on vain 0,8 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä. Järven vesialaksi on arvioitu 291 ha ja rantaviivan pituudeksi runsaat 7 km. Järvi on suorantainen ja voimakkaasti umpeen kasvava. | ||
| + | |||
| + | Suurelta, 8,4 km<sup>2</sup>, valuma-alueelta järveen tulee vettä Aulinjoen kautta Sykäristä sekä Panninojasta ja Parikkaanojasta, jotka keräävät vetensä Mustasuolta ja Ritassaarensuolta. Järven rantoja ympäröivät laajat suot, lukuun ottamatta järven itärannan kapeaa moreeniselännettä, jolle on rakentunut Ridasjärven kylä. Ridasjärven valuma-alue on maankäytöltään peltovaltainen. Järveen juoksutetaan kesäisin lisävettä Päijänne –tunnelista. Ridasjärvestä vesi laskee Keravanjokeen. | ||
| + | |||
| + | Ridasjärvi ja sitä ympäröivät suot; Järvisuo ja Ritassaarensuo muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden, joka on suojeltu Natura 2000-alueena. Ridasjärveä ympäröivät suot on rauhoitettu soidensuojelualueena vuonna 1981. Järvi on ympäristöineen valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 20. marraskuuta 2014 kello 13.33
Järvi
Nimi: Ridasjärvi
Järvinumero: 21.094.1.001
Vesistöalue: Ridasjärven valuma-alue (21.094)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 296,57 ha
Syvyys: 2,56 m
Keskisyvyys: 0,78 m
Tilavuus: 2 318 960 m³0,00232 km³ <br />2 318 960 000 l <br />
Rantaviiva: 7,25 km7 250 m <br />
Korkeustaso: 81,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ja sen ympäristö
Matalassa Ridasjärvessä keskisyvyys on vain 0,8 metriä ja suurin syvyys 2,6 metriä. Järven vesialaksi on arvioitu 291 ha ja rantaviivan pituudeksi runsaat 7 km. Järvi on suorantainen ja voimakkaasti umpeen kasvava.
Suurelta, 8,4 km2, valuma-alueelta järveen tulee vettä Aulinjoen kautta Sykäristä sekä Panninojasta ja Parikkaanojasta, jotka keräävät vetensä Mustasuolta ja Ritassaarensuolta. Järven rantoja ympäröivät laajat suot, lukuun ottamatta järven itärannan kapeaa moreeniselännettä, jolle on rakentunut Ridasjärven kylä. Ridasjärven valuma-alue on maankäytöltään peltovaltainen. Järveen juoksutetaan kesäisin lisävettä Päijänne –tunnelista. Ridasjärvestä vesi laskee Keravanjokeen.
Ridasjärvi ja sitä ympäröivät suot; Järvisuo ja Ritassaarensuo muodostavat arvokkaan luontokokonaisuuden, joka on suojeltu Natura 2000-alueena. Ridasjärveä ympäröivät suot on rauhoitettu soidensuojelualueena vuonna 1981. Järvi on ympäristöineen valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, joka kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan.
Nykytila ja suojelu
Veden laatu
Ridasjärven vedenlaatua seurataan kesällä kuukausittain järveen johdettavan lisäveden velvoitetarkkailuun perustuen. Talvisin järven happitilanteesta saadaan käsitys Keravanjoen yläjuoksulta säännöllisesti otettavista näytteistä.
Ridasjärvessä vesi on ruskeaa humusvettä, jossa korkeat ravinnepitoisuudet takaavat rehevät kasvuolosuhteet. Korkeasta ravinnetilasta hyötyvät suurvesikasvit ja niiden pinnoille kiinnittyneet päällyslevät. Vesikasvit valtaavatkin kesän kuluessa järven laajalti ja hankaloittavat vesillä liikkumista. Järvessä planktonlevien määrää arvioidaan säännöllisesti klorofylli ’’a’’-mittauksin ja kasviplanktonlajistoa tutkimalla. Tulokset osoittavat rehevyyttä. Kesän 2013 näytteissä kasviplanktonbiomassat vaihtelivat 1-4 mg/l. Haitallisten sinilevien eli syanobakteerien osuus oli matala 1-7 %. Sinilevien runsastumista on toisinaan järvessä todettu, mutta lyhytaikaisesti.
Kesän aikana, kun Ridasjärveen johdetaan keskimäärin 600 l/s väritöntä, niukkaravinteista lisävettä Päijänne-tunnelista, järven vesi vaalenee ja ravinnepitoisuudet laskevat. Etenkin typpipitoisuuksissa tapahtuu selvää laskua.
Kun kasvukauden jälkeen järven suuri kasvimassa lakastuu ja alkaa hajota, kuluu happea ja ravinteita vapautuu takaisin veteen. Talvella, kun järveen muodostuu jääkansi, järven happivarat ehtyvät nopeasti. Usein jo helmikuussa Keravanjoen latvoilla vesi on ollut heikkohappista Ridasjärvestä tulevasta, lähes hapettomasta vedestä johtuen. Matalassa järvessä veden vaihtuvuus on kuitenkin nopeaa ja järven tulopurojen hapellinen vesi edesauttaa kalojen selviämistä järvessä. Ridasjärven tiedetään olevan hyvä haukijärvi.
Ridasjärven järvityyppi on Matala humusjärvi (Mh). Sen ekologinen luokka on arvioitu hyväksi.
