Kytäjärvi (21.032.1.001)

8 380 m <br />

Kytäjärvi on melko iso järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kytäjärvi
Järvinumero: 21.032.1.001
Vesistöalue: Kytäjärven alue (21.032)
Päävesistö: Vantaa (21)

Perustiedot

Pinta-ala: 267,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,38 km8 380 m <br />
Korkeustaso: 79,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kytäjärvi (21.032.1.001)/­Uimaranta

2. elokuu 2013 12:53

Uimaranta (KI 2.8.2013)

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järvi ja sen ympäristö

Pinta-alaltaan 267 hehtaarin Kytäjärveä ympäröi suuri, 13 870 ha, valuma-alue. Suurin osavaluma-alueista on Koirajoen valuma-alue, noin 5 100 ha. Koirajoki virtaa voimakkaasti mutkitellen peltojen ja alajuoksulla golfkentän reunustamana. Toinen lähes yhtä suuri osavaluma-alue on Suolijärven-Hirvijärven valuma-alue, 4 800 ha. Kupparojan osavaluma-alue on 2 900 ha, ja sieltä vedet laskevat järveen Mustajokea pitkin.

Kytäjärvi on tyypiltään Pieni humusjärvi (Ph). Sen keskisyvyys on 4,5 metriä ja suurin syvyys 14,5 metriä. Järven pohjoisrannalla on arvokkaita kallioalueita ja sieltä alkaa myös Kytäjä-Usmin metsäalue. Tällä Natura-alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Kytäjärven etelärannalle on viime vuosina muodostunut asutustaajama, mikä kasvaa edelleen idän suuntaan. Järven länsirannalla on golfkenttä.

Kytäjärvestä vesi laskee säännöstelypadon kautta Kytäjokea pitkin Vantaanjokeen. Keskivirtaama padolla on 1,18 m³/s, mutta huippuvirtaama, vuonna 1966, jopa 26,8 m³/s. Kytäjän patoallas on mainio lintujen tarkkailupaikka. Etenkin keväisin järven ympäristössä ja Kytäjoen tulvarannoilla levähtää muuttolintuja.

Veden laatu

Kytäjärven vedenlaatua seurataan nykyään kolmen vuoden välein järven keskisyvänteessä. Järven vesi on selvästi humuksen ruskettamaa ja kesäisin selvästi sameaa sameusarvojen ollessa 5-13 FTU. Näkösyvyys on kesällä noin metrin.

Kytäjärveen muodostuu täyskierojen jälkeen lämpötilakerrostuneisuus. Syksyllä alusvesi ehtii jäähtyä hyvin kylmäksi, sillä järvi jäätyy melko myöhään. Kesäkerrostuneisuus on ollut Kytäjärvessä heikko. Termokliini on ollut yli seitsemän metrin syvyydessä ja alusvedessä lämpötila on ollut korkea, 10-13 ^oC, joten jo elokuussa viileä, tuulinen jakso on saattanut purkaa kerrostuneisuuden. Järven säännöstely on osittain ohjannut lämpötilakerrostuneisuuden muodostumista.

Kytäjärven alusvedestä happi ehtyy sekä lopputalvella ja –kesällä. Järven heikon happitilanteen vaikutukset ovat todettavissa edelleen Kytäjoessa selvänä happivajeena. Kytäjärven päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus on ollut kesällä 50-60 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 800-1000 µg/l. Kytäjärvi on rehevä ja vedenlaadun perusteella järvi luokittuu vain välttävään tilaan.

Kytäjärvi on sisäkuormitteinen. Lämpötilakerrostuneisuuskausien lopulla, kun happivarat ovat ehtyneet järven pohjasedimentistä, fosforia on vapautunut runsaasti takaisin järven ravinnekiertoon. Tätä ovat osoittaneet myös alusvedessä voimakkaasti kohonneet rautapitoisuudet ja pahanhajuiset rikkiyhdisteet.

Kytäjärven koillisrannalla sijaitsee valtakunnallinen leväseurannan havaintopaikka. Järvessä on ajoittain havaittu runsaasti sinileviä vuosien välisten erojen ollessa suuria. Levien runsastumiseen tai järven ravinnepitoisuuksien kasvuun ei ole trendiä havaittavissa.

• Vedenlaadun seurantatuloksia
• 

  Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.

• 

  Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.

• 

  Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä.

• 

  Klorofylli ’’a’’ mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Lievästi rehevissä järvissä klorofylli ’’a’’-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l.

Vesiluonto

Kasviplankton

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, levätuotantoa kuvaavat klorofylli a-pitoisuudet ovat vaihdelleet 13-50 µg/l eli erittäin rehevälle vedelle tunnusomaisesti. Järven kasviplanktonin koostumusta on tutkittu kolmen vuoden välein 2006 alkaen. Erilaisia leviä näytteissä on ollut 24-66 taksonia. Levien määrää kuvaavat biomassat, 0,9-8 mg/l, ovat vaihdelleet voimakkaasti. Näytteissä haitallisten sinilevien osuus on ollut 30-40 %. Ekologinen tila on kasviplanktonin osalta tyydyttävä.

Sulkasääkset

Sulkasääksen toukat ovat eläinplanktonia syöviä petoja ja niillä voi olla suuri merkitys järven ravintoverkossa. Vesinäytteenoton yhteydessä tehdyt havainnot sulkasääksen esiintymisestä järven alusvedessä käynnisti sulkasääskikannan runsautta selvittelevän tutkimuksen vuonna 2010.

Tutkijat Tommi Malinen ja Mika Vinni löysivät kartoituksessa sulkasääksiä Kytäjärvestä yli 7 metriä syviltä alueilta. Toukkia oli runsaasti 3400 yks./m². Tutkijoiden mukaan sulkasääksen toukilla on varmasti suuri merkitys Kytäjärven ulappa-alueen ravintoverkossa. Runsaana esiintyessään ne kuluttavat paljon eläinplanktonia, minkä määrän ja lajiston muutokset voivat heijastua järven leväbiomassaan, mm. sinileviin eli syanobakteereihin.

Sulkasääkset ovat tärkeitä kuoreen ja kuhanpoikasten ravintokohteita. Kuha taas käyttää ravintonaan kuoretta. Tästä näkökulmasta sulkasääksen runsaus on myönteistä.

Linnusto

Kytäjärven ympäristö on keväisin erinomainen paikka seurata levähtäviä muuttolintuja. Varsinkin runsasvetisinä keväinä voi jokivarren tulva-alueilta laskea kymmeniä joutsenia ja hanhia, satoja sorsia ja lokkeja sekä kahlaajia. Myös pelloilla viihtyvät lajit, kuten kiurut, peipot ja rastaat esiintyvät alueella runsaina. Kytäjän patoallas, Kytäjärven kaupungin puoleisessa päässä, on mainio lintupaikka. Padolta voi katsella joutsenten, nokikanojen ja muiden vesilintujen lisäksi pajukossa pyöriviä pikkulintuja.

Vesistön käyttö

Säännöstely

Helsingin seudun ympäristöpalvelulla (HSY) on pääkaupunkiseudun vedenhankinnan turvaamiseksi lupa (Vesistötoimikunnan päätös 18/1955) Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyyn. Säännöstelylupa on ajalta, jolloin Vantaanjoki toimi Helsingin raakavesilähteenä. Nykyään järvet ovat osa vedenhankinnan varajärjestelmää, ja järvien säännöstely palvelee lähinnä virkistyskäyttöä turvaamalla järvien alivedenkorkeutta. Säännöstelyllä on lisäksi paikallista merkitystä tulvasuojelussa. Kytäjärven padolla vedenkorkeutta mitataan päivittäin.

Järvien säännöstely toteutetaan säännöstelypadoilla. Hirvijärven vedet lasketaan padon kautta Kenkiänlahden luusuasta puroa pitkin Vatsianjärveen ja sieltä Väliojaa pitkin Suolijärveen. Suolijärvestä vedet laskevat järven eteläpäähän padotun Välilammen eli Ala-Suolijärven kautta Kytäjärveen. Kytäjärven luusuassa on 1957 rakennettu pato, jonka kautta vedet laskevat Kytäjokeen.

Vuonna 2013 valmistui Hirvijärven, Kytäjärven, Ylä- ja Ala-Suolijärven säännöstelyn lupaehtojen tarkistamissuunnitelma. Suunnitelman mukaan Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä muutetaan mm. siten, että pakollinen kevätalennus poistetaan ja se sidotaan tulvaennusteisiin ja pakollinen syysalennus poistetaan. Hirvijärven patoluukkuun rakennetaan minimijuoksutusputki. Kytäjärven patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Ala-Suolijärven patoa korotetaan ja Ala-Suolijärvi nostetaan Ylä-Suolijärven tasolle ja padon luukku uusitaan.

Säännöstelyn joustavuuden lisääminen parantaa sekä tulva-aikojen että kuivakausien tilannetta sekä järvissä että järvien välisissä uomissa ja Kytäjärven alapuolella. Järvien vedenkorkeusvaihtelu pienenee, kun alimmat vedenkorkeudet nousevat ja tulvat laskevat. Kesäajan vedenkorkeudet eivät jatkossa laske haitallisen alas virkistyskäyttöä ajatellen.

Kytäjärven säännöstelypato on kaloille vaelluseste ainakin pienillä virtaamilla. Suolijärven ja Hirvijärven säännöstelypadot estävät kalojen kulun kokonaan.

Vesistön kunnostus

Kytäjärven ekologinen luokka tyydyttävä. Järvelle on asetettu tavoitteeksi hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Kytäjärvelle ei ole olemassa kunnostussuunnitelmaa, eikä järvellä tiettävästi ole toteutettu kunnostustoimia.

Rehevän, sisäkuormitteisen järven kunnostus lähtee usein valuma-aluekunnostuksesta. Järveen kohdistuvaa kuormitusta on saatava vähenemään. Järvessä tehtävät kunnostustoimet on syytä suunnitella huolella ja kun toimenpiteisiin päästään, tulosta syntyy usein melko hitaasti. Hyvässä porukassa työ etenee ja on mukavaa. Apua vesistökunnostuksen suunnitteluun löytyy: http://www.ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto.

Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta ne eivät kuormita järveä. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen (Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset) sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita. Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.

Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus. Vähäisiäkään jätevesiä ei saa johtaa kuitenkaan suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan ns. hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Opas jätevesien maailmaan -nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.

Reitit ja paikat

Kytäjä-Usmi alueella on noin 40 km merkittyjä ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joiden varrella on myös nuotio- ja yöpymispaikkoja. Kytäjäntien varressa on parkkipaikka ja opastus retkeilyreiteille.

Kytäjärven länsirannalla, Rytkönniemessä, on Kytäjän koulu ja Rytkön leirikeskus uimarantoineen. Leirikeskuksen vuokrausta hoitaa Hyvinkään kaupungin tilavuokraamo. Rytkön rannasta saa laskettua kanootin vesille.

Järven etelärannalla on Kytäjän kioskikeidas, missä on kahvilapalveluja. Kioskikeidas hoitaa myös kunnan soutuveneiden vuokrausta Hirvijärvelle.

Länsirannan golfkenttä on Kytäjä Golf Oy:n kenttä. Alueelta löytyy pelikautena klubiravintola ja kahvila.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kytäjärven rannalla sijaitsee Kytäjän kartanon päärakennus. Järvellä on myös valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka.

Tarut ja tositarinat

Kytäjärvi on tullut tunnetuksi sen rannalla, Kaalimaannokalla, vuonna 1972 tapahtuneesta Kytäjän kolmoissurmasta. Kolme nuorta oli 11. toukokuuta 1972 telttailemassa Kytäjän kartanon mailla 15 kilometriä Hyvinkään keskustasta länteen. He seurasivat muiden leiriytyjien esimerkkiä eivätkä olleet tietoisia siitä, että olivat kartanon mailla. Seuraavana aamuna pojat löytyivät surmattuina. Tilanomistaja Kai Vähäkallio pidätettiin kolmoismurhasta.

Järven yhteisöt

Kytäjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.

Kytäjän kalastuskunta

Kalastusalue sijaitsee Kytäjällä. Osakaskunta mahdollistaa kalastuksen läänikohtaisella kalastusluvalla ja lisäksi osakaskunta myy omia kalastuslupia. Vesistön kalasto koostuu luontaisesta kalakannasta; ahvenet, hauet ja kuhat sekä Kytäjän entiseltä kalalaitokselta karanneet isot emolohet viihtyvät rehevähkössä vesistössä. Kalastusalue tekee myös kalaistutuksia.

Kalastus on sallittua kaikkialla järven ympäristössä. On muistettava kuitenkin kunnioittaa yksityisiä rantoja. Kalastuskunnan alueelta ei löydy veneiden laskuramppia.

Kytöjärven kalastuskunta

Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Suolijärven Hämeen puoleinen vesialue, Hirvijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealammi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 800 ha. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi.

Lisätietoa kalastusluvista alueelle

Aiheesta muualla

Wikipedia. Kytäjärvi. Internet-sivu. Luettu 18.6.2014. [1]

Wikipedia. Kytäjän kolmoissurma. Internet-sivu. Luettu 18.6.2014. [2]

Vedenlaadun seurannan raportit

Kytäjä-Usmi retkeilyalueen kartta

Kytäjä-Usmi ulkoilualue

Hyvinkään retkeilijät

Hyvinkään karttapalvelu