Ero sivun ”Mikrolevä” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
p |
|||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Itämeressä esiintyy eniten piileviä ja panssarisiimaleviä, kesällä myös pieniä siimaleviä eri leväluokista sekä sinileviä. Viherleviä on niukasti. | Itämeressä esiintyy eniten piileviä ja panssarisiimaleviä, kesällä myös pieniä siimaleviä eri leväluokista sekä sinileviä. Viherleviä on niukasti. | ||
+ | |||
+ | Kuva: Kaksi piileviin kuuluvaa mikrolevää: vasemmalla planktinen ''Achnanthes taeniata'', oikealla erilaisilla pinnoilla kasvava ''Rhoicosphenia abbreviata'', joka kasvaa sekä kasvien (epifyytti) että kallion pinnalla (epiliitti). / Seija Hällfors | ||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
== Katso myös == | == Katso myös == |
Versio 25. marraskuuta 2014 kello 17.14
Tämä sivu on osa Itämeri-sanakirjaa.
Pääasiassa vedessä vapaasti keijuvia hyvin pieniä leviä.
Mikroleviksi kutsutaan pääasiassa vedessä vapaasti keijuvia mikroskooppisen pieniä leviä. Osa voi myös kiinnittyä erilaisille alustoille. Tarvitsemansa ravinteet levät saavat suoraan ympäröivästä vedestä.
Itämeren mikrolevät voidaan jakaa seuraaviin luokkiin:
- sinilevät (Nostocophyceae /Cyanophyceae)
- nielulevät (Cryptophyceae)
- panssarilevät (Dinophyceae)
- tarttumalevät (Prymnesiophyceae/Haptophyceae)
- kultalevät (Chrysophyceae)
- piilevät (Diatomophyceae)
- keltalevät (Tribophyceae)
- silmälevät (Euglenophyceae)
- prasinofyytit (Prasinophyceae)
- viherlevät (Chlorophyceae)
Itämeressä esiintyy eniten piileviä ja panssarisiimaleviä, kesällä myös pieniä siimaleviä eri leväluokista sekä sinileviä. Viherleviä on niukasti.
Kuva: Kaksi piileviin kuuluvaa mikrolevää: vasemmalla planktinen Achnanthes taeniata, oikealla erilaisilla pinnoilla kasvava Rhoicosphenia abbreviata, joka kasvaa sekä kasvien (epifyytti) että kallion pinnalla (epiliitti). / Seija Hällfors
Katso myös
Aiheesta muualla
- Mikrolevät (Wikipedia)