Ero sivun ”Typenkierto” versioiden välillä
p |
p |
||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Tapahtumaketju, jossa typpi muuttaa olomuotoaan.}} | {{Itämeri-sanakirja|Selitys=Tapahtumaketju, jossa typpi muuttaa olomuotoaan.}} | ||
| − | [[Tiedosto: | + | [[Tiedosto:typenkierto1.jpg|right]] |
| − | |||
Typen kiertoa [[Itämeri|Itämeren]] ekosysteemissä säätelevät sekä hapellisissa että hapettomissa oloissa elävät mikrobit. Hapen lisäksi typen kiertoon vaikuttavat orgaanisen aineen määrä ja laatu sekä ravinteiden pitoisuudet sedimentissä ja vedessä. | Typen kiertoa [[Itämeri|Itämeren]] ekosysteemissä säätelevät sekä hapellisissa että hapettomissa oloissa elävät mikrobit. Hapen lisäksi typen kiertoon vaikuttavat orgaanisen aineen määrä ja laatu sekä ravinteiden pitoisuudet sedimentissä ja vedessä. | ||
| Rivi 12: | Rivi 11: | ||
Jos pohjasedimentissä on riittävästi happea muuttuu eloperäisen aineksen hajotuksesta vapautunut ammoniumtyppi tehokkaasti nitraatiksi. Kun happipitoisuus on matala ammoniumtyppi siirtyy takaisin veteen ja voi kulkeutua pintakerrokseen levien käyttöön. | Jos pohjasedimentissä on riittävästi happea muuttuu eloperäisen aineksen hajotuksesta vapautunut ammoniumtyppi tehokkaasti nitraatiksi. Kun happipitoisuus on matala ammoniumtyppi siirtyy takaisin veteen ja voi kulkeutua pintakerrokseen levien käyttöön. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Typenkierto2.jpg]] | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| Rivi 17: | Rivi 18: | ||
*[[Denitrifikaatio]] | *[[Denitrifikaatio]] | ||
*[[Rehevöityminen]] | *[[Rehevöityminen]] | ||
| − | *[[ | + | *[[Sisäinen kuormitus]] |
[[Luokka:Meriwiki]] | [[Luokka:Meriwiki]] | ||
Nykyinen versio 27. marraskuuta 2014 kello 21.27
Tapahtumaketju, jossa typpi muuttaa olomuotoaan.
Typen kiertoa Itämeren ekosysteemissä säätelevät sekä hapellisissa että hapettomissa oloissa elävät mikrobit. Hapen lisäksi typen kiertoon vaikuttavat orgaanisen aineen määrä ja laatu sekä ravinteiden pitoisuudet sedimentissä ja vedessä.
Osa kasviplanktoniin sitoutuneesta typestä laskeutuu ja kertyy syvänteisiin, jonne se jää enemmän tai vähemmän pysyvästi. Olosuhteiden vaihdellessa typpi voi vapautua takaisin kiertoon.
Typen prosessit tapahtuvat pääosin pohjan sedimentin hapekkaan ja hapettoman kerroksen rajapinnoilla, muutaman sentin syvyydellä.
Sedimentin bakteerit hajottavat pohjalle laskeutuvaa eloperäistä ainesta, jolloin ammonium-typpeä vaputuu nitraatiksi. Osa nitraatista joutuu denitrifoivien bakteerien käsiin, jolloin typpi muuttuu kaasuksi ja kohoaa ylös sekoittuen lopulta ilmakehän typpivarantoon. Denitrifikaatio on tärkein vesiekosyteemistä typpeä poistava prosessi. Osa bakteereista pelkistää nitraattia takaisin ammoniumtypeksi.
Jos pohjasedimentissä on riittävästi happea muuttuu eloperäisen aineksen hajotuksesta vapautunut ammoniumtyppi tehokkaasti nitraatiksi. Kun happipitoisuus on matala ammoniumtyppi siirtyy takaisin veteen ja voi kulkeutua pintakerrokseen levien käyttöön.
