Ero sivun ”Sisäinen kuormitus” versioiden välillä
p |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Itämeri-sanakirja|Selitys=Vesialueen sisäinen ravinteiden noidankehä.}} | {{Itämeri-sanakirja|Selitys=Vesialueen sisäinen ravinteiden noidankehä.}} | ||
| − | [[Tiedosto: | + | [[Tiedosto:sisäinenkuormitus.jpg|right]] |
Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää entisestään rehevöitymiskehitystä. | Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää entisestään rehevöitymiskehitystä. | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| − | *[[ | + | *[[Fosforin kierto]] |
*[[Happikato]] | *[[Happikato]] | ||
*[[Rehevöityminen]] | *[[Rehevöityminen]] | ||
Nykyinen versio 28. marraskuuta 2014 kello 13.19
Vesialueen sisäinen ravinteiden noidankehä.
Sisäisellä kuormituksella tarkoitetaan ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää entisestään rehevöitymiskehitystä.
Sisäinen kuormitus on usein seurausta kauan jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta.
Alueilla joissa vesi on voimakkaasti kerrostunutta voi runsas kuormitus johtaa pohjien hapen vähenemiseen. Hapen vähetessä pohjasedimentin fosfori vapautuu veteen ja luonnollinen typenpoisto heikkenee. Näin ravinteet siirtyvät takaisin veteen ja voivat kulkeutua pintakerrokseen levien käyttöön.
Levien kasvu voimistuu ja runsas leväkasvusto vajoaa aikanaan pohjalle. Eloperäisen aineksen hajotustoiminta lisääntyy, mikä puolestaan kuluttaa pohjan happea ja vapauttaa lisää ravinteita aktiiviseen kiertoon. Mitä rehevöityneempi alue on, sitä enemmän pohjalle vajoaa hajotettavaa ja sitä enemmän happea kuluu.
Sisäisen kuormituksen merkitys matalilla rannikkoalueilla on suuri. Hapettomalta neliökilometrin kokoiselta pohja-alueelta Suomenlahdella vapautuu päivässä noin 4 000 asukkaan päivittäistä puhdistamatonta jätevesikuormaa vastaava määrä fosforia.
Kuva: Sisäisen kuormituksen noidankehä. / Eija Rantajärvi
