Ero sivun ”Toiviaisjärvi (04.552.1.013)/Järvikortti” versioiden välillä

Versio 16. tammikuuta 2015 kello 09.05

TOIVIAISJÄRVI (04.552.1.013)
Järvityyppi	Matalat runsashumuksiset järvet (MRh)
Järven pinta-ala	94,6 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 2,6 m ja max. 5,4 m
Laskennallinen viipymäaika	147 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	17,1 km²
Valuma-alueen kuvaus	Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km²). Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20 % ja muilta osin aluen on haja-asutusaluetta sekä metsätalousmaata. Haja-asutusta on runsaasti erityisesti Toiviaisjärven ranta-alueilla.
Järven nykytila	Toiviaisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä kasviplanktonin (levien) runsastuminen. Järven revevöityminen ilmenee toistuvina leväkukintoina (valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikka) ja alttiutena talviaikaisiin happikatoihin. Rehevöityminen näkyy myös järven kalastorakenteessa.
Kuormitus- ja muutostekijät	Toiviaisjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus, metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentään noin 15%.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja varmistaa metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteutus sekä valmiiden rakenteiden hoito (valuma-alueella useampia metsätalouden laskeustusaltaita). Lisäksi tulee varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 12 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 500 kg/v ).
Aiemmat kunnostushankket ja hoitotoimenpiteet	Toiviasjärvellä on toteutetttu valuma-alueen ja järven hoitotoimenpiteitä 2000-luvun alussa. Tällöin valuma-alueella tehtiin metsätalouskuormitusta vähentäviä laskeutusaltaita (2-3), uusittiin haja-asutuskiinteistöjen jätevesienkäsittelyäjärjestelmiä ja hoitokalastettiin muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2008 hoitokalastuksen saalismäärä oli vajaat 3 000 kg. Hoitokalastuksen myötä järven levähaittojen todettiin vähentyneen huomattavasti, mutta kalastuksen lopettamisen jälkeen levähaitat uusiutuivat.
Seuranta	Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon.

Tekijä: Pohjois-Savon Ely-keskus

@@ Rivi 11: / Rivi 11: @@
 | Laskennallinen viipymäaika || 147 vrk
 |-
-| Valuma-alueen pinta-ala || 17,1 km2
+| Valuma-alueen pinta-ala || 17,1 km<sup>2</sup>
 |-
-| Valuma-alueen kuvaus || Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km2).  Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20 % ja muilta osin aluen on haja-asutusaluetta sekä  metsätalousmaata. Haja-asutusta on runsaasti erityisesti Toiviaisjärven ranta-alueilla.
+| Valuma-alueen kuvaus || Toiviaisjärvi sijaitsee vesistöreitin latvoilla ja valuma-alue on tämän vuoksi melko pieni (17 km<sup>2</sup>).  Peltojen osuus valuma-alueesta on noin 20 % ja muilta osin aluen on haja-asutusaluetta sekä  metsätalousmaata. Haja-asutusta on runsaasti erityisesti Toiviaisjärven ranta-alueilla.
 |-
 | Järven nykytila  || Toiviaisjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat  korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä kasviplanktonin (levien) runsastuminen. Järven revevöityminen ilmenee  toistuvina leväkukintoina (valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikka) ja alttiutena talviaikaisiin happikatoihin. Rehevöityminen näkyy myös järven kalastorakenteessa.
@@ Rivi 25: / Rivi 25: @@
 | Aiemmat kunnostushankket ja hoitotoimenpiteet || Toiviasjärvellä on toteutetttu valuma-alueen ja järven hoitotoimenpiteitä 2000-luvun alussa. Tällöin valuma-alueella tehtiin metsätalouskuormitusta vähentäviä laskeutusaltaita (2-3), uusittiin haja-asutuskiinteistöjen jätevesienkäsittelyäjärjestelmiä ja  hoitokalastettiin muutaman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2008 hoitokalastuksen saalismäärä oli vajaat 3 000 kg.  Hoitokalastuksen myötä järven levähaittojen todettiin vähentyneen huomattavasti, mutta kalastuksen lopettamisen jälkeen levähaitat uusiutuivat.
 |-
-| Seuranta || Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon. Ennen ravintoketjukunnostuksen (tehokalastus) aloittamista Toiviaisjärvellä tulisi suorittaa koekalastus.
+| Seuranta || Toiviaisjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton) seurataan ympäristöhallinnon toimesta pitkäaikaismuutosten arvioimiseksi. Toiviaisjärvi kuuluu lisäksi valtakunnalliseen leväseurantaverkostoon.
 |}
 Tekijä: Pohjois-Savon Ely-keskus