Ero sivun ”Haapajärvi (04.522.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! HAAPAJÄRVI (04.522.1.001) !! |- | Järvityyppi || Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |- | Järven pinta-ala || 2 588 ha |- | Keskisyvyys ja maksimis...) |
|||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| Järven pinta-ala || 2 588 ha | | Järven pinta-ala || 2 588 ha | ||
|- | |- | ||
| − | | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,2 m | + | | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 3,2 m ja max. 8,5 m |
|- | |- | ||
| Laskennallinen viipymäaika || 55 vrk | | Laskennallinen viipymäaika || 55 vrk | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1969 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 136 km<sup>2</sup> | | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1969 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 136 km<sup>2</sup> | ||
|- | |- | ||
| − | | Valuma-alueen kuvaus || Haapajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 14 | + | | Valuma-alueen kuvaus || Haapajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 14 %, asutuksen reilut 3 % ja vesistöjen noin 5 %. Loppuosa valuma-aluesta on pääosin metsätalousmaata. Lähivaluma-alueella peltojen osuus on hieman suurempi (18 %). |
|- | |- | ||
| − | | Järven nykytila || Haapajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat | + | | Järven nykytila || Haapajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä levämäärä (toistuvia leväkukintoja). Rantavyöhykkeen pohjaeläinten ja vesikasvillisuuden lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat tyydyttävää tilaa. Myös rantavyöhykkeen päällyslevästö ja sekä kalasto ovat hyvän ja tyydyttävän tilan rajalla. |
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Haapajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Haapajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 45 %. |
|- | |- | ||
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksessa metsätaloudessa. Sisäisen ravinnekuormituksen alentaminen Haapajärven kaltaisessa reittivedessä esimerkiksi biomanipulaatiolla on vaikeaa ja kustannustehotonta. | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksessa metsätaloudessa. Sisäisen ravinnekuormituksen alentaminen Haapajärven kaltaisessa reittivedessä esimerkiksi biomanipulaatiolla on vaikeaa ja kustannustehotonta. | ||
|- | |- | ||
| − | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Haapajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. | + | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Haapajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
|- | |- | ||
| Seuranta || Pitkäaikainen seurantakohde (vedenlaatutietoa vuodesta 1964 asti). Vuodesta 2009 lähtien Haapajärvi on ollut MaaMet-seurannan kohde eli järvellä on toteutettu myös laajaa biologista seurantaa. | | Seuranta || Pitkäaikainen seurantakohde (vedenlaatutietoa vuodesta 1964 asti). Vuodesta 2009 lähtien Haapajärvi on ollut MaaMet-seurannan kohde eli järvellä on toteutettu myös laajaa biologista seurantaa. | ||
|} | |} | ||
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
Versio 16. helmikuuta 2015 kello 07.44
| HAAPAJÄRVI (04.522.1.001) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |
| Järven pinta-ala | 2 588 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 3,2 m ja max. 8,5 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 55 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 1969 km2, lähivaluma-alue 136 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Haapajärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 14 %, asutuksen reilut 3 % ja vesistöjen noin 5 %. Loppuosa valuma-aluesta on pääosin metsätalousmaata. Lähivaluma-alueella peltojen osuus on hieman suurempi (18 %). |
| Järven nykytila | Haapajärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet sekä levämäärä (toistuvia leväkukintoja). Rantavyöhykkeen pohjaeläinten ja vesikasvillisuuden lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat tyydyttävää tilaa. Myös rantavyöhykkeen päällyslevästö ja sekä kalasto ovat hyvän ja tyydyttävän tilan rajalla. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Haapajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 45 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksessa metsätaloudessa. Sisäisen ravinnekuormituksen alentaminen Haapajärven kaltaisessa reittivedessä esimerkiksi biomanipulaatiolla on vaikeaa ja kustannustehotonta. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Haapajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
| Seuranta | Pitkäaikainen seurantakohde (vedenlaatutietoa vuodesta 1964 asti). Vuodesta 2009 lähtien Haapajärvi on ollut MaaMet-seurannan kohde eli järvellä on toteutettu myös laajaa biologista seurantaa. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
