Ero sivun ”Palokki (04.271.1.056)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! PALOKKI (04.271.1.056) !! |- | Järvityyppi || Matalat humusjärvet (Mh) |- | Järven pinta-ala || 28 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,9 m j...) |
|||
Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Seuranta || Palokin rehevöitymiskehityksen seuraamiseksi ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa otetaan määrävuosina näytteitä järven vedenlaadusta ja kasviplanktonista. | | Seuranta || Palokin rehevöitymiskehityksen seuraamiseksi ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa otetaan määrävuosina näytteitä järven vedenlaadusta ja kasviplanktonista. | ||
|} | |} | ||
+ | |||
+ | Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus |
Versio 16. maaliskuuta 2015 kello 09.32
PALOKKI (04.271.1.056) | |
---|---|
Järvityyppi | Matalat humusjärvet (Mh) |
Järven pinta-ala | 28 ha |
Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 1,9 m ja max. 4,7 m |
Laskennallinen viipymäaika | 22 vrk |
Valuma-alueen pinta-ala | 37,4 km2 |
Valuma-alueen kuvaus | Palokin koko valuma-alueella on peltoja noin 8 %, mutta lähivaluma-alueella peltojen osuus on selvästi suurempi. Lisäksi lähivaluma-alueella on runsaasti haja-asutusta. |
Järven nykytila | Palokin ekologinen tila on tyydyttävä (asiantuntija-arvio). Järven revevöityminen ilmenee korkeana klorofyllipitoisuutena ja toistuvina sinileväkukintoina. Ravinnepitoisuudet ovat korkeahkot ja alusveden happitilanne on lähes aina huono. |
Kuormitus- ja muutostekijät | Palokin merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja sisäinen kuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 30 %. |
Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus tulisi varmistaa.
Järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on 1.75). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi vähintään 3 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 1 000 kg/v. Palokin tiivis yhteys ylä- ja alapuolisiin vesisalueiseen voi tosin heikentään pysyvien vaikutusten aikaansaamista. |
Seuranta | Palokin rehevöitymiskehityksen seuraamiseksi ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa otetaan määrävuosina näytteitä järven vedenlaadusta ja kasviplanktonista. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus