Ero sivun ”Kallavesi (yhd.)” versioiden välillä
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
Suomen toinen [[Kallavesi_(14.972.1.001)|Kallavesi]] (14,0 km²) sijaitsee Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla. | Suomen toinen [[Kallavesi_(14.972.1.001)|Kallavesi]] (14,0 km²) sijaitsee Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Säännöstely== | ==Säännöstely== | ||
| − | |||
Kallaveden säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla. | Kallaveden säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla. | ||
| Rivi 54: | Rivi 40: | ||
===Säännöstelyn tarkistaminen=== | ===Säännöstelyn tarkistaminen=== | ||
| − | |||
Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26.6.2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön on myös tehty muutoksia. | Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26.6.2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön on myös tehty muutoksia. | ||
| Rivi 78: | Rivi 63: | ||
| Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.-10.12. || NN +81,25 m | | Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.-10.12. || NN +81,25 m | ||
|} | |} | ||
| + | |||
| + | |||
| + | ==Vedenkorkeus ja virtaama== | ||
| + | Vedenkorkeuksia on mitattu Konnuksen yläasteikolla vuodesta 1864 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,53 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 96 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+83,08 m (heinäkuussa 1899) ja alin NN+80,75 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 233 cm. | ||
| + | |||
| + | Kuopion Itkonniemen asteikolla keskivedenkorkeus on säännöstelyn alkamisen jälkeen ollut NN+ 81,56 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 83 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,43 m (kesäkuussa 1988) ja alin N60+ 81,00 m (lokakuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 143 cm. | ||
| + | |||
| + | Kallaveden valuma-alue on järvialtaikko mukaan lukien 16 270 km². Valuma-alueen pääosan muodostavat Iisalmen reitti (ala 5583 km², järvisyys 7,7 %), Nilsiän reitti (5422 km², 12,5 %) ja Juojärven reitti (2074 km², 22,0 %). Kallavesi tai paremminkin Iso-Kalla purkautuu Soisalon saaren kahta puolta: 1) Koirusvedestä Konnuksen kanavan sekä Naapuskosken ja Konnuskoskien (Emä-, Pirtti- ja Koivukoski; luonnonkoskia) kautta Unnukkaan ja 2) Suvasvedestä Varisveteen ja edelleen Karvion kanavan ja luonnonkosken kautta Kermajärveen ja edelleen Enonveteen, joka on osa Suur-Saimaata. Keskivirtaama ykkösreitillä on noin 110 m3/s, kakkosreitillä 45 m3/s. | ||
| + | |||
| + | Menovirtaamahavaintoja Konnuksen ja Karvion kautta (bifurkaatio) purkautuvista vesimääristä on vuodesta 1931. Keskivirtaama on ollut 161 m3/s, keskiylivirtaama 345 m3/s ja keskialivirtaama 73 m3/s. Äärivirtaamat olivat 554 m3/s (kesäkuussa 1955) ja 15 m3/s (lokakuussa 2006). | ||
| + | |||
| + | Säännöstelyjaksolla on yli- ja alivirtaaman suhde kasvanut selvästi. Säännöstelemättömällä jaksolla vuoden alimmat virtaamat olivat talvella, mutta säännöstelyjaksolla kesävirtaamat ovat olleet pienimpiä. Säännöstelyn myötä talvivirtaamat ovat nousseet selvästi, samoin kylläkin kesän ylivirtaamat. Vuoden virtaamahuippu saavutetaan yleensä kesäkuussa. Säännöstelyn myötä kevätvirtaamat ovat kasvaneet, loppukesän ja alkusyksyn virtaamat laskeneet ja alivirtaamat pienentyneet. | ||
| + | |||
==Pintaveden lämpötila ja lämpöluotaukset== | ==Pintaveden lämpötila ja lämpöluotaukset== | ||
Versio 16. maaliskuuta 2015 kello 14.24
Järvi
Nimi: Kallavesi
Järvinumero: 04.272.1.001, 04.281.1.001
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272), Kallaveden - Ala-Ruokoveden alue (04.281)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 47 809,6 ha
Syvyys: 75 m
Keskisyvyys: 9,65 m
Tilavuus: 4 612 500 000 m³4,613 km³ <br />4 612 500 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 699,27 km1 699 270 m <br />
Korkeustaso: 81,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Siilinjärvi (kunta), Kuopio, Leppävirta
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
24. marraskuu 2024 |
24. marraskuu 2024 |
-Rotarien_sinilev%C3%A4seuranta_(Puutossalmi)-ObsALG-202107200854-60f681c160863.png)
Järven erityispiirteet
Kallavesi on Pohjois-Savon maakunnan suurin järvi. Sen pinta-ala on 478 neliökilometriä; Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 10. Kallavesi muodostaa viiden muun järven kanssa samassa 82 metrin tasossa olevan Iso-Kallan. Kun Suomen järvitilastossa tulkitaan kukin tasapintainen altaikko yhdeksi suurjärveksi, Iso-Kalla on maamme neljänneksi suurin järvi.
| Nimi | Ala (km²) |
|---|---|
| Kallavesi | 478,1 |
| Suvasvesi | 233,6 |
| Juurusvesi-Akonvesi | 156,9 |
| Riistavesi | 23,2 |
| Varisvesi | 7,8 |
| Iso-Jälä | 7,3 |
| yhteensä | 906,9 |
Kallaveden keskisyvyys on 8,6 metriä ja suurin syvyys 75 metriä. Syvin kohta sijaitsee Hirvenselällä Hevonperäsaaren lounaispuolella. Näkösyvyys vaihtelee puolestatoista metristä neljään metriin.
Kuopion kaupunki sijaitsee Kallaveteen etelästä työntyvällä niemellä, joka jakaa järven kahteen pääaltaaseen. Suurempi, itäinen allas jakautuu myös lähes kahtia Puutossalmessa.
Saaria Kallavedessä on runsaat 1900, suurimpia ovat Vaajasalo (967 ha, Suomen järvisaarten suuruustilastossa sijalla 56), Laivonsaari (637 ha, sijalla 98), Sorsasalo (610 ha), Säyneensalo (500 ha) ja Näpinsalo (223 ha). – Suomen suurin saari, Soisalo (163 907 ha) rajautuu kuuden muun järven ohella Kallaveteen.
Suomen toinen Kallavesi (14,0 km²) sijaitsee Kymijoen vesistössä Mäntyharjulla.
Säännöstely
Kallaveden säännöstely aloitettiin vuonna 1972. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Säännöstelyn päätavoite on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Toinen tavoite on tulvavahinkojen vähentäminen tavanomaista suurempia tulvia alentamalla.
Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN + 80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla pyritään estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN + 82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella (1.5. - 10.12.) vedenkorkeus ei yleensä saa alittaa korkeutta 81,25 m.
Kallavettä säännöstellään Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Pääosa vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta Unnukkaan. Noin kolmasosa purkautuu Karvionkosken kautta Kermajärveen Heinäveden reitille. Peräti 70 -90 % Kallavedestä lähtevistä vesistä purkautuu luonnonkoskien kautta.
Säännöstelyn tarkistaminen
Itä-Suomen aluehallintovirasto muutti 26.6.2012 antamallaan päätöksellä Kallaveden säännöstelyn lupamääräyksiä. Lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksena on nostaa Kallaveden alimmat vedenkorkeudet vesiliikennettä ja virkistyskäyttöä nykyistä paremmin tyydyttävälle tasolle. Alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan Kallaveden luonnonkoskiin, Leppävirralla sijaitsevaan Konnuskoskeen ja Heinävedellä sijaitsevaan Karvionkoskeen, pohjapatomaiset kiveykset. Kallaveden padotus- ja juoksutussääntöön on myös tehty muutoksia.
Pohjapatojen rakentaminen ajoittuu vuosille 2015 – 2016. Hankkeen kustannusarvio on noin miljoona euroa. Uuden luvan mukaista padotus- ja juoksutusohjetta aletaan noudattaa, kun padot ovat valmiit. Hankkeen vaikutuksesta Kallaveden alimmat vedenkorkeudet nousevat noin 10 cm ja keskivedenkorkeus noin 5 cm. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
| Kallavesi | |
|---|---|
| Säännöstelyn aloitus | 1972 |
| Säännöstelyn tavoitteet | Vesiliikenne, tulvasuojelu |
| Säännöstelyn luvanhaltija | Pohjois-Savon ELY |
| Säännöstelyväli | 1,10 m |
| Säännöstelyn tavoitteellinen yläraja | NN +82,00 m |
| Säännöstelyn alaraja | NN +80,90 m |
| Säännöstelyn alaraja laivaliikennekaudella 1.5.-10.12. | NN +81,25 m |
Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeuksia on mitattu Konnuksen yläasteikolla vuodesta 1864 lähtien. Keskivedenkorkeus on ollut NN+81,53 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 96 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+83,08 m (heinäkuussa 1899) ja alin NN+80,75 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 233 cm.
Kuopion Itkonniemen asteikolla keskivedenkorkeus on säännöstelyn alkamisen jälkeen ollut NN+ 81,56 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 83 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 82,43 m (kesäkuussa 1988) ja alin N60+ 81,00 m (lokakuussa 2006), joten äärivaihtelu on ollut 143 cm.
Kallaveden valuma-alue on järvialtaikko mukaan lukien 16 270 km². Valuma-alueen pääosan muodostavat Iisalmen reitti (ala 5583 km², järvisyys 7,7 %), Nilsiän reitti (5422 km², 12,5 %) ja Juojärven reitti (2074 km², 22,0 %). Kallavesi tai paremminkin Iso-Kalla purkautuu Soisalon saaren kahta puolta: 1) Koirusvedestä Konnuksen kanavan sekä Naapuskosken ja Konnuskoskien (Emä-, Pirtti- ja Koivukoski; luonnonkoskia) kautta Unnukkaan ja 2) Suvasvedestä Varisveteen ja edelleen Karvion kanavan ja luonnonkosken kautta Kermajärveen ja edelleen Enonveteen, joka on osa Suur-Saimaata. Keskivirtaama ykkösreitillä on noin 110 m3/s, kakkosreitillä 45 m3/s.
Menovirtaamahavaintoja Konnuksen ja Karvion kautta (bifurkaatio) purkautuvista vesimääristä on vuodesta 1931. Keskivirtaama on ollut 161 m3/s, keskiylivirtaama 345 m3/s ja keskialivirtaama 73 m3/s. Äärivirtaamat olivat 554 m3/s (kesäkuussa 1955) ja 15 m3/s (lokakuussa 2006).
Säännöstelyjaksolla on yli- ja alivirtaaman suhde kasvanut selvästi. Säännöstelemättömällä jaksolla vuoden alimmat virtaamat olivat talvella, mutta säännöstelyjaksolla kesävirtaamat ovat olleet pienimpiä. Säännöstelyn myötä talvivirtaamat ovat nousseet selvästi, samoin kylläkin kesän ylivirtaamat. Vuoden virtaamahuippu saavutetaan yleensä kesäkuussa. Säännöstelyn myötä kevätvirtaamat ovat kasvaneet, loppukesän ja alkusyksyn virtaamat laskeneet ja alivirtaamat pienentyneet.
Pintaveden lämpötila ja lämpöluotaukset
Pintaveden lämpötilan havaintopaikka (62°54´N, 27°44´E) sijaitsee Kuopion Itkonniemellä. Havaintopaikkaa voidaan pitää järven keskimääräisiä rantaoloja edustavana. Havainnointi aloitettiin vuonna 1945, mutta havainnoissa oli tauko vuosina 1951–1959. Mittaukset tehdään vedenkorkeusasteikon lähellä, niemen kärjessä laiturilta, 6 metrin päässä rannasta. Veden syvyys mittauspaikalla on 150 cm. Ranta on loiva (4 metrin päässä rannasta veden syvyys on yksi metri) ja pohja kivinen. Havaintopaikka ei ole varjossa aamuisin klo 8. Rantavesi sekoittuu kohtalaisesti. Lämpötilan keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 13,7, heinäkuussa 18,1 ja elokuussa 17,3 astetta.
Kallavedellä on tehty myös lämpöluotauksia vuodesta 1961 lähtien. Havaintopaikka sijaitsee Säyneensalon lounaispuolisessa syvänteessä, jossa veden syvyys on 46 metriä. Keskimääräinen maksimilämpötila on ollut pinnassa 19,7 ºC, 10 metrin syvyydessä 17,6 ºC, 20 metrissä 12,4 ºC ja 40 metrissä 8,2 ºC. Maksimi saavutettiin 10 metrissä keskimäärin 23 päivää, 20 metrissä 58 päivää ja 40 metrissä 71 päivää pintamaksimin ajankohdan jälkeen. Vesipatsas saavutti tasalämpöisyyden keskimäärin 13. lokakuuta ja jäähtyi tasalämpöisenä 22 vuorokauden ajan. Keskimääräinen minimilämpötila oli 20 metrin syvyydessä oli 1,0 astetta ja 40 metrin syvyydessä 1,4 astetta.
Jäähavainnot
Jäätymisen ja jäänlähdön havaintopaikan näköpiiri kattaa Kuopion matkustajasataman edustalla olevan Kallaveden. Aikaisemmin havaintopaikka sijaitsi Kuopion pohjoisreunalla Päivärannassa Kallan siltojen läheisyydessä (vuoteen 1962 saakka). Vanhimmat jäätymis- ja jäänlähtöhavainnot ovat kuitenkin peräisin Satamatoimiston kirjanpidoista. Vanhimmista päivämääristä ei ole varmuutta koskeeko kyseinen jäätyminen tai jäänlähtö sataman näköpiiriä vai Ollinselkää. Satamatoimistossa jäänlähtöjä on havaittu vuodesta 1822 alkaen, jäätymisiä taas syksystä 1833 alkaen. Satamatoimiston ja SYKEn havaintosarjassa ei ole aukkoja – taitaapa olla maailman pisin yhtenäinen havaintosarja tästä ilmiöstä! Vaikka Kallavettä säännöstellään, vaikutukset eivät näy jäätymis- ja jäänlähtöhavainnoissa, vaan niitä voidaan pitää luonnontilaisena.
Kallaveden jäänpaksuuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1977 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on tällä Itkonniemen vahvaintopaikalla ollut 60 cm, koko jakson ennätyspaksuus 80 cm maaliskuulta 1987.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Pohjois-Kallaveden alueen vedenlaatu (Pohjois-Savon ELY-keskus, ymparisto.fi)
- Etelä-Kallaveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2009-2019 (ahven.net)
