Ero sivun ”Kiuruvesi (04.523.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 17. maaliskuuta 2015 kello 10.10

Kiuruvesi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kiuruvesi
Järvinumero: 04.523.1.001
Vesistöalue: Kiuruveden alue (04.523)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 431,62 ha
Syvyys: 8 m
Keskisyvyys: 1,4 m
Tilavuus: 20 096 600 m³0,0201 km³ <br />20 096 600 000 l <br />
Rantaviiva: 65,44 km65 440 m <br />
Korkeustaso: 88,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kiuruvesi (kunta), Iisalmi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kiuruvesi (04.523.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kiuruvesi -järvi sijaitsee samannimisessä kunnassa Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven pinta-ala on 14,3 km² ja rantaviivaa luodekaakkosuuntaisella pitkittäisellä järvellä on noin 65 km. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,4 m ja suurin syvyys on 8,0 m. Matalan, alle yhden metrin vyöhykkeen pinta-ala on noin puolet järven kokonaispinta-alasta ja järvelle tyypillisiä ovatkin laajalti matalat, umpeutuvat lahtialueet.

Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 14 km. Kapeahkot salmet jakavat järven useaan altaaseen, joista suurimmat ovat Ruutananselkä ja Ryönänselkä. Järvessä on useita saaria, joista suurin on Lapinsaari (43 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järven luusuaan rajattuna 1415 km², josta vettä on 4,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Koskenjoen valuma-alue 669 km².

Vedenkorkeudet ja virtaamat

Kiuruveden vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1986 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N43+88,46 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 132 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N43+ 90,30 m (toukokuussa 2000) ja alin N43+87,96 m (huhtikuussa 1987), joten äärivaihtelu on ollut 236 cm.

Kiuruvesi laskee noin 11 km pitkää Kiurujokea pitkin Haapajärveen. Kiurujoen Saarikoskessa on säännöstelypato, ns. Runnin neulatammi, jolla säännöstellään Kiuruveden vedenpintaa. Kiurujoen keskivirtaama on noin 13 m³/s, keskiylivirtaama noin 100 m³/s ja keskialivirtaama noin 0,1 m³/s.

Säännöstely

Kiuruvettä säännöstellään maatalouden tulvasuojelun tarpeita varten. Lisätietoa Kiuruveden säännöstelystä löydät säännöstelysivulta.

Nykytila ja suojelu

Kiuruveden vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti Kiuruveden kunnostuskortista.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1

Kiuruveden tilan parantaminen : Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen http://www.doria.fi/handle/10024/9402

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
+Kiuruvesi -järvi sijaitsee [[Kiuruvesi (kunta)|samannimisessä kunnassa]] Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven pinta-ala on 14,3 km² ja rantaviivaa luodekaakkosuuntaisella pitkittäisellä järvellä on noin 65 km. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,4 m ja suurin syvyys on 8,0 m. Matalan, alle yhden metrin vyöhykkeen pinta-ala on noin puolet järven kokonaispinta-alasta ja järvelle tyypillisiä ovatkin laajalti matalat, umpeutuvat lahtialueet.
-Kiuruvesi -järvi sijaitsee [[Kiuruvesi (kunta)|samannimisessä kunnassa]] Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on 14,3 km² ja rantaviivaa luodekaakkosuuntaisella pitkittäisellä järvellä on noin 65 km. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,4 m ja suurin syvyys 8,0 m. Matalan, alle yhden metrin vyöhykkeen pinta-ala on noin puolet järven kokonaispinta-alasta ja järvelle tyypillisiä ovatkin laajalti matalat, umpeutuvat lahtialueet.
 Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 14 km. Kapeahkot salmet jakavat järven useaan altaaseen, joista suurimmat ovat Ruutananselkä ja Ryönänselkä. Järvessä on useita saaria, joista suurin on Lapinsaari (43 ha).
-Valuma-alueen ala on järven luusuaan rajattuna on  mukaan lukien 1415 km², josta vettä 4,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen [[Koskenjoen valuma-alue (04.56)|Koskenjoen valuma-alue]], 669 km².
+Valuma-alueen pinta-ala on järven luusuaan rajattuna 1415 km², josta vettä on 4,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen [[Koskenjoen valuma-alue (04.56)|Koskenjoen valuma-alue]] 669 km².
 == Vedenkorkeudet ja virtaamat ==
 Kiuruveden vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1986 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N43+88,46 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 132 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N43+ 90,30 m (toukokuussa 2000) ja alin N43+87,96 m (huhtikuussa 1987), joten äärivaihtelu on ollut 236 cm.
-Kiuruvesi laskee noin 11 km pitkää Kiurujokea pitkin Haapajärveen. Kiurujoen Saarikoskessa on säännöstelypato, ns. Runnin neulatammi, jolla säännöstellään Kiuruveden vedenpintaa. Kiurujoen keskivirtaama on noin 13 m3/2, keksiylivirtaama noin 100 m3/s ja keskialivirtaama noin 0,1 m3/s.
+Kiuruvesi laskee noin 11 km pitkää Kiurujokea pitkin [[Haapajärvi (04.522.1.001)|Haapajärveen]]. Kiurujoen Saarikoskessa on säännöstelypato, ns. [[Kiuruvesi (04.523.1.001)/Runnin neulatammi|Runnin neulatammi]], jolla säännöstellään Kiuruveden vedenpintaa. Kiurujoen keskivirtaama on noin 13 m³/s, keskiylivirtaama noin 100 m³/s ja keskialivirtaama noin 0,1 m³/s.
-== Säännöstely ja sen kehittäminen ==
-Kiuruveden säännöstelyn aloitti tie- ja vesirakennushallitus vuosina 1903 - 1906. Säännöstely suunniteltiin alun perin palvelemaan lähinnä vesiliikenteen tarpeita. Uiton loputtua säännöstely muutettiin palvelemaan paremmin maatalouden tarpeita. Säännöstely oli 1960-luvulle saakka järvenlaskuyhtiön hoidossa. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
-Säännöstely hoidetaan Kiurujoen Saarikoskessa olevalla padolla vesistötoimikunnan 30.3.1935 antaman ja korkeimman hallinto-oikeuden 10.1.1936 osittain muuttaman ja vahvistaman järvenlaskuluvan perusteella. Säännöstelyohje on yksinkertainen. Vedenpinta pyritään pitämään yleensä tavoitetasolla N43+88,40 m. Ennen kevättulvan tuloa pintaa lasketaan 0,4 m varastotilan tekemiseksi järveen. Kevättulvalla pato on pidettävä täysin auki, kun vedenpinta on tavoitetason N43+88,40 m yläpuolelle.
+==Säännöstely==
+Kiuruvettä säännöstellään maatalouden tulvasuojelun tarpeita  varten. Lisätietoa Kiuruveden  säännöstelystä löydät [[Kiuruvesi/Säännöstely|säännöstelysivulta]].
-Kiuruveden säännöstelyn vaikutuksia ja kehittämismahdollisuuksia arvioitiin ensimmäisen kerran Pohjois-Savon järvisäännöstelyjen kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia selvittäneessä hankkeessa (Keto, A. ym., 2008. Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 2/2008). Selvityksessä todettiin joitakin tarpeita säännöstelyn muuttamiseen, joten ympäristökeskus käynnisti vuonna 2008 perusteellisemman selvityksen Kiuruveden säännöstelyn kehittämismahdollisuuksista.  Samassa hankkeessa selvitettiin säännöstelyn kehittämisen lisäksi mahdollisuuksia Kiuruveden tilan parantamiseksi.
-Kehittämishankkeen loppuraportissa (Miettinen, T. ym., 2013. Kiuruveden tilan paran-taminen - Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten raportteja 107/2013, http://www.doria.fi/handle/10024/94024) esitettiin joukko säännöstelyn kehittämistä koskevia suosituksia, joilla voidaan parantaa järven tilaa ja käyttömahdollisuuksia. Suositusten perusteella Pohjois-Savon ELY-keskus käynnisti säännöstelyluvan tarkistamiseen tähtäävän suunnittelun keväällä 2014.
 ==Nykytila ja suojelu==
+Kiuruveden vesienhoidolle on asetettu tavoitteita Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Lisätietoja järven nykytilasta ja vesienhoidon tavoitteista löydät tiivistetysti [[Kiuruvesi (04.523.1.001)/Järvikortti|Kiuruveden kunnostuskortista]].
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
@@ Rivi 34: / Rivi 26: @@
 ==Aiheesta muualla==
+Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]
+Kiuruveden tilan parantaminen : Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen http://www.doria.fi/handle/10024/9402
 [[Luokka:Säännöstellyt järvet]]
-Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]