Ero sivun ”Sääksjärvi (04.174.1.008)” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Sääksjärven läheisyydessä on Vuotsinsuon turvetuotantoalue, josta aiheutuu kuormitusta järvelle. Turpeen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkää laskuojaa pitkin Sääksjärveen, ja ojan veden laatua on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Vuosina 1979-2009 vesi on ollut erittäin ruskeaa ja humuspitoista, sekä happamampaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Fosforipitoisuuden perusteella laskuoja on luokiteltu erittäin reheväksi ja Sääksjärvi reheväksi. Turpeen tuotannon toimija-yrityksille on määrätty tarkkailuvelvoite ja kalatalousmaksu. | Sääksjärven läheisyydessä on Vuotsinsuon turvetuotantoalue, josta aiheutuu kuormitusta järvelle. Turpeen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkää laskuojaa pitkin Sääksjärveen, ja ojan veden laatua on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Vuosina 1979-2009 vesi on ollut erittäin ruskeaa ja humuspitoista, sekä happamampaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Fosforipitoisuuden perusteella laskuoja on luokiteltu erittäin reheväksi ja Sääksjärvi reheväksi. Turpeen tuotannon toimija-yrityksille on määrätty tarkkailuvelvoite ja kalatalousmaksu. | ||
| − | Vuosina 1998-2005 Sääksjärvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. | + | Vuosina 1998-2005 Sääksjärvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Kun vuonna 1995 särjen osuus hoitokalastus-saaliista oli vielä 80 %, vuonna 2005 osuus oli enää 20 %. |
Talvisin Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta avovesien aikaan happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. | Talvisin Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta avovesien aikaan happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Sääksjärven merkittävimmät | + | Sääksjärven merkittävimmät saaliskalalajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä. Viime vuosina saaliiksi on saatu myös kuhaa ja rapuja. Kun vuoden 1998 on tiedustelujen mukaan saaliiksi saatu 1100 rapua, vuonna 2008 saalisrapujen määrä oli vain 182 kappaletta. |
Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998. | Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Sääksjärven kalakantaa käyttää hyödykseen arviolta noin 30 ruokakuntaa ja yleisimmät pyydykset ovat katiskat ja verkot. Kalastuksen haittatekijäksi koetaan vedenlaadun heikkeminen, joka näkyy muun muassa pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä, sekä vähäarvoisten kalojen runsautena. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 20. toukokuuta 2015 kello 11.28
Järvi
Nimi: Sääksjärvi
Järvinumero: 04.174.1.008
Vesistöalue: Pahakkalanjoen valuma-alue (04.174)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 272,94 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 11,75 km11 750 m <br />
Korkeustaso: 93 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Joroinen, Rantasalmi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta, Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Sääksjärvi on pinta-alaltaan 280 hehtaaria.
Nykytila ja suojelu
Sääksjärvi on luokiteltu Vuoksen vesienhoitosuunnitelmasssa ekologiselta ja fysikaalis-kemialliselta tilaltaan hyväksi.
Sääksjärven läheisyydessä on Vuotsinsuon turvetuotantoalue, josta aiheutuu kuormitusta järvelle. Turpeen kuivatusvedet johdetaan 1,25 km pitkää laskuojaa pitkin Sääksjärveen, ja ojan veden laatua on tarkkailtu vuosikymmenten ajan. Vuosina 1979-2009 vesi on ollut erittäin ruskeaa ja humuspitoista, sekä happamampaa, kiintoainepitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin Sääksjärvessä. Fosforipitoisuuden perusteella laskuoja on luokiteltu erittäin reheväksi ja Sääksjärvi reheväksi. Turpeen tuotannon toimija-yrityksille on määrätty tarkkailuvelvoite ja kalatalousmaksu.
Vuosina 1998-2005 Sääksjärvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Kun vuonna 1995 särjen osuus hoitokalastus-saaliista oli vielä 80 %, vuonna 2005 osuus oli enää 20 %.
Talvisin Sääksjärven pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut ajoittain heikko, mutta avovesien aikaan happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sääksjärven merkittävimmät saaliskalalajit ovat hauki ja lahna, ja järvestä saadaan myös jonkinverran ahvenia, madetta ja säyneitä. Viime vuosina saaliiksi on saatu myös kuhaa ja rapuja. Kun vuoden 1998 on tiedustelujen mukaan saaliiksi saatu 1100 rapua, vuonna 2008 saalisrapujen määrä oli vain 182 kappaletta.
Viimeisimmät kalaistutukset Sääksjärveen on tehny vuonna 1998.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Sääksjärven kalakantaa käyttää hyödykseen arviolta noin 30 ruokakuntaa ja yleisimmät pyydykset ovat katiskat ja verkot. Kalastuksen haittatekijäksi koetaan vedenlaadun heikkeminen, joka näkyy muun muassa pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä, sekä vähäarvoisten kalojen runsautena.
