Ero sivun ”Kaavinjärvi (04.731.1.001)” versioiden välillä
(fix) |
|||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13 m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83 cm. | Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13 m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83 cm. | ||
| − | + | ==Pintaveden lämpötila== | |
| − | Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5, heinäkuussa 17,7 ja elokuussa 16,0 | + | Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5 ºC, heinäkuussa 17,7 ºC ja elokuussa 16,0 ºC. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 4. kesäkuuta 2015 kello 15.12
Järven erityispiirteet
Kaavinjärvi sijaitsee Kaavilla Pohjois-Savossa Vuoksen vesistöalueella. Järven pinta-ala on 21,0 km², keskisyvyys 9,1 metriä ja suurin syvyys 42 metriä.
Valuma-alueen ala on järven luusuassa 928 km², josta vettä 11,1 %. Valtaosa tulovirtaamasta on peräisin Retusen-Saarijärven alueelta, 770 km².
Suurimmat saaret ovat Hukkasaari (123 ha) ja Lehtosaari (47 ha).
Kaavinjärvi on yhteydessä Rikkaveteen Kaavinkosken kanavan kautta, Rikkavesi puolestaan Juojärveen Ohtaansalmen kautta. Palokin voimalaitoksen valmistuttua nämä kolme järveä ovat lähes samassa tasossa muodostaen 309 km² laajuisen altaikon, jota on säännöstelty vuodesta 1963 alkaen.
Säännöstely
Juojärven säännöstely vaikuttaa myös Kaavinjärven vedenkorkeuksiin. Järviä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Säännöstelyväli on vain 65 cm.
| Juojärven säännöstely | |
|---|---|
| Säännöstelyn aloitus | 1965 |
| Säännöstelyn tavoitteet | Voimatalous |
| Säännöstelyn luvanhaltija | Pohjois-Karjalan Sähkö Oy |
| Luvan mukainen säännöstelyväli | 0,65 m |
| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin | 0,53 m |
| Säännöstelyn yläraja | NN+101,05 m |
| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina | 15.4. NN+100,75 m, 1.6. NN+101,05 m |
| Säännöstelyn alaraja | NN+100,40 m |
| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina | NN+100,60 m |
Vedenkorkeus
Vedenkorkeusvaihtelu on voimataloussäännöstellyksi järveksi pientä.
Kaavinjärven vedenkorkeuksia on SYKE:n rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut NN+100,97 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 53 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,37 m (toukokuussa 1961) ja alin NN+100,49 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 88 cm.
Säännöstellyn altaikon vedenkorkeuksia on mitattu Juojärven Juurikkasalmen asteikolla vuodesta 1963 lähtien. Keskivedenkorkeus on koko mittausjakson aikana ollut NN+100,77 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 51 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+101,13 m (joulukuussa 2013) ja alin NN+100,30 m (huhtikuussa 1966), joten äärivaihtelu on ollut 83 cm.
Pintaveden lämpötila
Pintaveden lämpötilaa mitattiin Kaavinkoskessa vuosina 1984–1995. Havainnot tehtiin joka päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla oli kesäkuussa 13,5 ºC, heinäkuussa 17,7 ºC ja elokuussa 16,0 ºC.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1
