Ero sivun ”Nuorajärvi (04.922.1.001)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”km2” muotoon ”km²”) |
|||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Nuorajärvi on hyvin tummavetinen, rehevä järvi, ja se on luokiteltu 90-luvulla kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja käyttökelposuudeltaan tyydyttävänlaatuiseksi. Järveä kuormittavat turvetuotanto ja metsäojitukset. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 8. kesäkuuta 2015 kello 09.56
Järvi
Nimi: Nuorajärvi
Järvinumero: 04.922.1.001
Vesistöalue: Nuorajärven alue (04.922)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 4 023,81 ha
Syvyys: 12 m
Keskisyvyys: 2,34 m
Tilavuus: 93 199 200 m³0,0932 km³ <br />93 199 200 000 l <br />
Rantaviiva: 206,34 km206 340 m <br />
Korkeustaso: 144,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ilomantsi
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nuorajärvi sijaitsee Vuoksen vesistössä, Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Järven ala on 40,2 km², keskisyvyys 2,3 m ja suurin syvyys 12 m.
Pitkä niemi erottaa järven länsiosissa Kasinjärven ja Muokonjärven muodostaman lahden pääaltaasta, jonka eteläpäässä ovat Hölkönselkä ja Karpanjärvi. Suurin saari on Hölkönselällä sijaitseva Jänissaari, 16 ha.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 3592 km², josta vettä 10,2 %. Suomen puolella valuma-alueesta on 1072 km². Suurimmat osa-valuma-alueet ovat yläpuolinen Koitajoen vesistö (2231 km²) ja Melasenjärven (Viiksinselän) alue, 937 km².
Nuorajärven vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä hajanaisesti vuosien 1961-2004 väliltä. Keskivedenkorkeus on ollut N60+144,65 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 119 cm.
Nuorajärven pintaa laskettiin 1830-luvulla.
Järven vedet laskevat suvantomaista Koitajoen osuutta pitkin Mekrijärven pohjoispäähän, josta Koitajoki jatkuu vähän kapeampana.
Nykytila ja suojelu
Nuorajärvi on hyvin tummavetinen, rehevä järvi, ja se on luokiteltu 90-luvulla kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja käyttökelposuudeltaan tyydyttävänlaatuiseksi. Järveä kuormittavat turvetuotanto ja metsäojitukset.