Ero sivun ”Ahvenkoskenlahti” versioiden välillä
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Merialueen tila== | ==Merialueen tila== | ||
| + | Merialueen kalojen elohopeapitoisuuteen vaikuttaa Kymijoesta tuleva elohopeakuormitus. Suurimmat elohopeapitoisuudet merialueelta pyydetyistä kaloista löytyivät Ahvenkoskenlahden kaloista. Kaikilla koealoilla kalojen elohopeapitoisuuksien keskiarvo oli alle 1 mg/kg, mutta joidenkin yksittäisten kalojen pitoisuudet olivat joillakin aloilla suuremmat. Petokalat ovat käyttökelpoisia elintarvikkeena, kun niiden elohopeapitoisuus on enimmillään 1 mg/kg (KTM:n asetus 169/1993). | ||
| + | |||
| + | Keskeisimmät kuormittajat Kaakkois-Suomen rannikolla ovat Kotka-Hamina-alueen yhdyskunta sekä teollisuus jätevesineen ja lisäksi Kymijoki (vuosikymmenten aikana jätevesikuormituksen vaikutus vedenlaatuun on kuitenkin merkittävästi pienentynyt). Ahvenkoskenlahden ja Kotka-Haminan rannikkovesien tilassa tämä näkyy selvästi ja sen vuoksi Ahvenkoskenlahden ekologinen tila ja Kotkan edustalla Sunilanlahdessa on välttävää luokkaa. Kotkan edustan sisäsaaristossa ja Kymijoen vaikutusalueella biologiset laatutekijät ilmensivät hieman parempaa laatuluokkaa eli tyydyttävää. Veden huonon vaihtuvuuden sekä paikallisten ravinnekuormien vuoksi, merenlahtien tila on välttävä. | ||
| + | |||
| + | Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät selvästi vedenlaadun muutoksissa Kymijoen Hurukselan ja Ahvenkosken välillä. Tällä välillä ei ole pistekuormitusta. | ||
| + | Peltovaltaiset Tallus – ja Teutjoki laskevat Ahvenkosken- haaraan, jolloin erityisesti runsaiden sateiden jälkeen marraskuussa Ahvenkosken kiintoaine, fosfori- ja typpipitoisuudet sekä veden sameus ovat korkeimmillaan. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 9. kesäkuuta 2015 kello 11.34
Merialue
Nimi: Ahvenkoskenlahti
Tunnus: 2_Ss_015
Pinta-ala: 5 242,624 ha
Vesistöalue: Pyhtään rannikkoalue (91.212)
Päävesistö: Suomenlahti (91)
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pyhtää, Loviisa
Maakunta: Kymenlaakson maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Tälle merialueelle ei ole voimassa olevia tapahtumia
-ObsIMG-202008251722-92.jpg)
Alueen erityispiirteet
Ahvenkoskenlahti kuuluu Suomenlahden sisäsaaristoon ja se on Kymijoen läntisimmän suuhaaran edustalla sijaitseva pitkä suistomainen merenlahti. Se sijaitsee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään rajalla.
Ahvenkoskenlahti on ainoita eteläisen Suomen laaja-alaisia, luonnontilaisia jokisuistoja. Poikkeuksellisen laajat ruovikot ja suursaravaltaiset rantaniityt reunustavat lahden länsirantaa. Ahvenkoskenlahden alueen kallioperä on rapakivigraniittia sekä maaperä on hienosedimenttitasankoa. Ahvenkoskenlahden ranta-alueet ovat tasankoa, jossa korkeusvaihtelu jää alle viiden metrin.
Leveä, luonnontilainen ruovikko ja suursaravaltainen rantaniittyvyöhyke reunustaa Ahvenkoskenlahden länsirantaa. Rantaniittyvyöhyke vaihtuu rannassa kauas rantaviivasta levittäytyneeksi lehtomaiseksi alueeksi, puna-ailakki-tyypin tervaleppärantametsäksi. Ahvenkoskenlahden jokisuu on useiden uomien ja saarten muodostama suisto.
Merialueen tila
Merialueen kalojen elohopeapitoisuuteen vaikuttaa Kymijoesta tuleva elohopeakuormitus. Suurimmat elohopeapitoisuudet merialueelta pyydetyistä kaloista löytyivät Ahvenkoskenlahden kaloista. Kaikilla koealoilla kalojen elohopeapitoisuuksien keskiarvo oli alle 1 mg/kg, mutta joidenkin yksittäisten kalojen pitoisuudet olivat joillakin aloilla suuremmat. Petokalat ovat käyttökelpoisia elintarvikkeena, kun niiden elohopeapitoisuus on enimmillään 1 mg/kg (KTM:n asetus 169/1993).
Keskeisimmät kuormittajat Kaakkois-Suomen rannikolla ovat Kotka-Hamina-alueen yhdyskunta sekä teollisuus jätevesineen ja lisäksi Kymijoki (vuosikymmenten aikana jätevesikuormituksen vaikutus vedenlaatuun on kuitenkin merkittävästi pienentynyt). Ahvenkoskenlahden ja Kotka-Haminan rannikkovesien tilassa tämä näkyy selvästi ja sen vuoksi Ahvenkoskenlahden ekologinen tila ja Kotkan edustalla Sunilanlahdessa on välttävää luokkaa. Kotkan edustan sisäsaaristossa ja Kymijoen vaikutusalueella biologiset laatutekijät ilmensivät hieman parempaa laatuluokkaa eli tyydyttävää. Veden huonon vaihtuvuuden sekä paikallisten ravinnekuormien vuoksi, merenlahtien tila on välttävä.
Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät selvästi vedenlaadun muutoksissa Kymijoen Hurukselan ja Ahvenkosken välillä. Tällä välillä ei ole pistekuormitusta. Peltovaltaiset Tallus – ja Teutjoki laskevat Ahvenkosken- haaraan, jolloin erityisesti runsaiden sateiden jälkeen marraskuussa Ahvenkosken kiintoaine, fosfori- ja typpipitoisuudet sekä veden sameus ovat korkeimmillaan.
