Ero sivun ”Savonjärvi (04.511.1.030)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
| Järven nykytila || Savonjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet ja alusveden toistuva hapettomuus kesä- ja talvikerrostuneisuuskausien lopulla. Revevöityminen ilmenee muun muassa toistuvina leväkukintoina (2000- luvun seuranta-aineistot, kansalaishavainnot), rehevyyttä suosivien kasvilajien runsastumisena (lajistokartoitus v. 2010) ja kalastorakenteen muutoksina (Nordic-koekalastus v. 2012). | | Järven nykytila || Savonjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet ja alusveden toistuva hapettomuus kesä- ja talvikerrostuneisuuskausien lopulla. Revevöityminen ilmenee muun muassa toistuvina leväkukintoina (2000- luvun seuranta-aineistot, kansalaishavainnot), rehevyyttä suosivien kasvilajien runsastumisena (lajistokartoitus v. 2010) ja kalastorakenteen muutoksina (Nordic-koekalastus v. 2012). | ||
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Savonjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Savonjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 25%. |
|- | |- | ||
| − | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin | + | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajentamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 10 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 000 kg/v ). |
|- | |- | ||
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Savonjärveä on kunnostettu ensimmäisen kerran vuosina 1998-1999 Savonjärven kalastuskunnan toimesta. Tällöin jäädytettiin matalia lahtia vesikasvillisuuden poistamiseksi, ruopattiin väyliä järven itäosaan, hoitokalastettiin ja rakennettiin ympäristökeskuksen suunnittelema pohjapato keskivedenkorkeuden nostamiseksi.<br /> | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Savonjärveä on kunnostettu ensimmäisen kerran vuosina 1998-1999 Savonjärven kalastuskunnan toimesta. Tällöin jäädytettiin matalia lahtia vesikasvillisuuden poistamiseksi, ruopattiin väyliä järven itäosaan, hoitokalastettiin ja rakennettiin ympäristökeskuksen suunnittelema pohjapato keskivedenkorkeuden nostamiseksi.<br /> | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 07.08
| SAVONJÄRVI (04.511.1.030) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) |
| Järven pinta-ala | 83,5 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 2,2 m ja max. 8,7 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 308 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | 4,55 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Savonjärven valuma-alue on osa Onkiveden lähivaluma-aluetta (04.511). Pienehkön latvavaluma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 25 % ja vesistöjen (Savonjärvi, Jouhteno) osuus noin 20 %. Alueella on runsaasti järven läheisyyteen sijoittuvaa haja-asutusta. Latvaosiltaan valuma-alue on pääosin metsätalousmaata. |
| Järven nykytila | Savonjärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi (2013). Tilaa heikentäviä tekijöitä ovat korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet ja alusveden toistuva hapettomuus kesä- ja talvikerrostuneisuuskausien lopulla. Revevöityminen ilmenee muun muassa toistuvina leväkukintoina (2000- luvun seuranta-aineistot, kansalaishavainnot), rehevyyttä suosivien kasvilajien runsastumisena (lajistokartoitus v. 2010) ja kalastorakenteen muutoksina (Nordic-koekalastus v. 2012). |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Savonjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, järven sisäinen kuormitus ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 25%. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää jätevesien viemäröinnin laajentamismahdollisuudet sekä kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuus. Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 10 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 3 000 kg/v ). |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Savonjärveä on kunnostettu ensimmäisen kerran vuosina 1998-1999 Savonjärven kalastuskunnan toimesta. Tällöin jäädytettiin matalia lahtia vesikasvillisuuden poistamiseksi, ruopattiin väyliä järven itäosaan, hoitokalastettiin ja rakennettiin ympäristökeskuksen suunnittelema pohjapato keskivedenkorkeuden nostamiseksi.
|
| Seuranta | Savonjärven vedenlaatua on seurattu vuosina 2011-2014 kunnostushankkeeseen liittyen. |
| Kuvat ja linkit | Savonjärven kunnostushanke 2011 |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
