Ero sivun ”Porovesi (04.521.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! POROVESI (04.521.1.001) !! |- | Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh) |- | Järven pinta-ala || 2 212 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka....) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| Järven pinta-ala || 2 212 ha | | Järven pinta-ala || 2 212 ha | ||
|- | |- | ||
| − | | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 5,4 m | + | | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 5,4 m ja max. 25,0 m |
|- | |- | ||
| Laskennallinen viipymäaika || 51 vrk | | Laskennallinen viipymäaika || 51 vrk | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 4703 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 52,8 km<sup>2</sup> | | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 4703 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 52,8 km<sup>2</sup> | ||
|- | |- | ||
| − | | Valuma-alueen kuvaus || Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja | + | | Valuma-alueen kuvaus || Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisten vesistöreittien vedenlaadusta. Poroveden lähivaluma-alue on voimakkaasti rakennettua ja asutettua. Lisäksi ranta-alueet ovat suurelta osin viljeltyjä, joten myös lähivaluma-alueella on vaikutusta järven tilaan. |
|- | |- | ||
| Järven nykytila || Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana. | | Järven nykytila || Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana. | ||
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus. Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %. |
|- | |- | ||
| − | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen | + | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta, metsätalouden vesiensuojelusta sekä pistekuomituksen vesienkäsittelymenetelmien toimivuudesta. |
|- | |- | ||
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien. | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. || Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien. | ||
| − | Poroveden valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. | + | Poroveden valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84989 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
|- | |- | ||
| Seuranta || Porovesi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan velvoitetarkkailuna (Iisalmen reitin yhteistarkkailu). | | Seuranta || Porovesi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan velvoitetarkkailuna (Iisalmen reitin yhteistarkkailu). | ||
|} | |} | ||
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.14
| POROVESI (04.521.1.001) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Runsashumuksiset järvet (Rh) |
| Järven pinta-ala | 2 212 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 5,4 m ja max. 25,0 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 51 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 4703 km2, lähivaluma-alue 52,8 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Porovesi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on voimakkaasti riippuvainen yläpuolisten vesistöreittien vedenlaadusta. Poroveden lähivaluma-alue on voimakkaasti rakennettua ja asutettua. Lisäksi ranta-alueet ovat suurelta osin viljeltyjä, joten myös lähivaluma-alueella on vaikutusta järven tilaan. |
| Järven nykytila | Poroveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Ongelmina ovat järven rehevöityminen ja talviaikainen heikko happitilanne, jotka ilmenevät korkeina levämäärinä ja yleisinä leväkukintoina sekä syvännepohjaeläimistön heikentyneenä tilana. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Poroveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat koko valuma-alueen osalta maa- ja metsätalouden sekä asutuksen hajakuormitus. Myös vesistön säännöstelyllä ja rakentamistoiminnalla on ollut järven tilaa heikentävä vaikutus. Poroveteen tulee myös yhdyskuntien jätevesikuormitusta. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää arviolta noin 10 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta, metsätalouden vesiensuojelusta sekä pistekuomituksen vesienkäsittelymenetelmien toimivuudesta. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat. | Poroveden vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1983 hapettomuuden ehkäisemiseksi. Porovedellä on ollut myös hapetin vuodesta 1984 lähtien.
Poroveden valuma-alueella on tehty vuonna 2010 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Haapajärven – Kilpijärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011). |
| Seuranta | Porovesi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan velvoitetarkkailuna (Iisalmen reitin yhteistarkkailu). |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
