Ero sivun ”Kiuruvesi (04.523.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! KIURUVESI (04.523.1.001) !! |- | Järvityyppi || Runsasravinteiset järvet (Rr) |- | Järven pinta-ala || 1 432 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || k...) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| Järven pinta-ala || 1 432 ha | | Järven pinta-ala || 1 432 ha | ||
|- | |- | ||
| − | | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,4 m | + | | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. 1,4 m ja max. 8,0 m |
|- | |- | ||
| Laskennallinen viipymäaika || 26 vrk | | Laskennallinen viipymäaika || 26 vrk | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1439 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 98,4km<sup>2</sup> | | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 1439 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 98,4km<sup>2</sup> | ||
|- | |- | ||
| − | | Valuma-alueen kuvaus || Kiuruveden valuma-alueen | + | | Valuma-alueen kuvaus || Kiuruveden valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 15 %, vesistöjen reilut 4 % ja rakennettujen alueiden 3 %. Muu osa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä ja hyvin suurelta osin ojitettua turvemaata. Valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. |
|- | |- | ||
| Järven nykytila || Kiuruveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävävät korkeat ravinnepitoisuudet (välttävää tasoa), jotka ovat johtaneet mm. levien runsastumiseen (toistuvia kesäaikaisia sinileväkukintoja). Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja kalasto hyvän ja tyydyttävän rajalla. | | Järven nykytila || Kiuruveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävävät korkeat ravinnepitoisuudet (välttävää tasoa), jotka ovat johtaneet mm. levien runsastumiseen (toistuvia kesäaikaisia sinileväkukintoja). Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja kalasto hyvän ja tyydyttävän rajalla. | ||
|- | |- | ||
| − | | Kuormitus- ja muutostekijät || Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, | + | | Kuormitus- ja muutostekijät || Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 40 %. |
|- | |- | ||
| Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tarvittaessa tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. | | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tarvittaessa tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kiuruveden etelälahdelta on tullut osakaskunnan aloite kunnostustoimenpiteeksi vuonna 2012. Suunnitteluja ei ole vielä käynnistetty. Kasvillisuutta on poistettu 1970-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle asti. Myös ruoppauksia on tehty 80-luvun taitteessa ja vuonna 2000. | | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Kiuruveden etelälahdelta on tullut osakaskunnan aloite kunnostustoimenpiteeksi vuonna 2012. Suunnitteluja ei ole vielä käynnistetty. Kasvillisuutta on poistettu 1970-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle asti. Myös ruoppauksia on tehty 80-luvun taitteessa ja vuonna 2000. | ||
| − | Kiuruveden valuma-alueella on tehty | + | Kiuruveden valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/84791 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012). |
Viimeisin Kiuruveden tilan parantamiseen liittyvä selvitys on julkaistu 2013. Kiuruveden tilan parantaminen: [http://www.doria.fi/handle/10024/94024 Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen Miettinen, T. ym. 2013]. | Viimeisin Kiuruveden tilan parantamiseen liittyvä selvitys on julkaistu 2013. Kiuruveden tilan parantaminen: [http://www.doria.fi/handle/10024/94024 Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen Miettinen, T. ym. 2013]. | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 08.23
| KIURUVESI (04.523.1.001) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Runsasravinteiset järvet (Rr) |
| Järven pinta-ala | 1 432 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 1,4 m ja max. 8,0 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 26 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 1439 km2, lähivaluma-alue 98,4km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Kiuruveden valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on 15 %, vesistöjen reilut 4 % ja rakennettujen alueiden 3 %. Muu osa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä ja hyvin suurelta osin ojitettua turvemaata. Valuma-alueella on useita turvetuotantoalueita. |
| Järven nykytila | Kiuruveden ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Tilaa heikentävävät korkeat ravinnepitoisuudet (välttävää tasoa), jotka ovat johtaneet mm. levien runsastumiseen (toistuvia kesäaikaisia sinileväkukintoja). Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus on tyydyttävässä tilassa ja kalasto hyvän ja tyydyttävän rajalla. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Kiuruveden merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 40 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja metsätaloudessa tehdä tarvittaessa tehostettuja vesiensuojelutoimenpiteitä. Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus.
Järveen kohdistuvista hoitotoimenpiteistä hapetusta ja hoitokalastusta kannattaa jatkaa. Sen sijaan varsinainen tehokalastus ei ole ajankohtainen ennen kuin ulkoista kuormitusta on saatu vähennettyä alle kriittisen tason. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Kiuruveden etelälahdelta on tullut osakaskunnan aloite kunnostustoimenpiteeksi vuonna 2012. Suunnitteluja ei ole vielä käynnistetty. Kasvillisuutta on poistettu 1970-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle asti. Myös ruoppauksia on tehty 80-luvun taitteessa ja vuonna 2000.
Kiuruveden valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012). Viimeisin Kiuruveden tilan parantamiseen liittyvä selvitys on julkaistu 2013. Kiuruveden tilan parantaminen: Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen Miettinen, T. ym. 2013. |
| Seuranta | Kiuruveden vedenlaatua sekä ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan säännöllisesti Iisalmen reitin yhteistarkkailussa. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
