Ero sivun ”Maaninkajärvi (04.282.1.001)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! MAANINKAJÄRVI (04.282.1.001) !! |- | Järvityyppi || Runsashumuksiset järvet (Rh) |- | Järven pinta-ala || 2 435 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys ...) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Valuma-alueen kuvaus || Maaninkajärvi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vesienhoidon toimenpiteistä ja tulevasta vedenlaadusta. Myös Maaninkajärven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoviljelyä (22 %) ja haja-asutusta. | | Valuma-alueen kuvaus || Maaninkajärvi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vesienhoidon toimenpiteistä ja tulevasta vedenlaadusta. Myös Maaninkajärven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoviljelyä (22 %) ja haja-asutusta. | ||
|- | |- | ||
| − | | Järven nykytila || Maaninkajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Järven levämäärä on korkeahko ja siinä on heikentyvää kehityssuuntaa. Paikalliset runsaat sinileväkukinnot ajoittain toistuvia. Syvännepohjaeläimistön koostumus poikkeaa vertailuolosuhteista. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita ja happitilanne alusvedessä heikko lähinnä kevättalvella. | + | | Järven nykytila || Maaninkajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Järven levämäärä on korkeahko ja siinä on heikentyvää kehityssuuntaa. Paikalliset runsaat sinileväkukinnot ovat ajoittain toistuvia. Syvännepohjaeläimistön koostumus poikkeaa vertailuolosuhteista. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita ja happitilanne alusvedessä heikko lähinnä kevättalvella. |
|- | |- | ||
| Kuormitus- ja muutostekijät || Maaninkajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %. | | Kuormitus- ja muutostekijät || Maaninkajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %. | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
| Seuranta || Järven vedenlaatua ja ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelman puitteissa (kunta mahdollisesti vastaa vedenlaatunäytteistä; velvoitetarkkailu loppui vuoteen 2014). | | Seuranta || Järven vedenlaatua ja ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelman puitteissa (kunta mahdollisesti vastaa vedenlaatunäytteistä; velvoitetarkkailu loppui vuoteen 2014). | ||
|} | |} | ||
| + | |||
| + | Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 09.26
| MAANINKAJÄRVI (04.282.1.001) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Runsashumuksiset järvet (Rh) |
| Järven pinta-ala | 2 435 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 10,6 m ja max. 70,4 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 41 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 5870 km2, lähivaluma-alue 225 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Maaninkajärvi on suhteellisen lyhytviipymäinen järvi, jolla on laaja yläpuolinen valuma-alue. Tästä syystä järven vedenlaatu ja ekologinen tila on riippuvainen yläpuolisen vesistöreitin vesienhoidon toimenpiteistä ja tulevasta vedenlaadusta. Myös Maaninkajärven lähivaluma-alueella on runsaasti peltoviljelyä (22 %) ja haja-asutusta. |
| Järven nykytila | Maaninkajärven ekologinen tila on tyydyttävä. Järven levämäärä on korkeahko ja siinä on heikentyvää kehityssuuntaa. Paikalliset runsaat sinileväkukinnot ovat ajoittain toistuvia. Syvännepohjaeläimistön koostumus poikkeaa vertailuolosuhteista. Ravinnepitoisuudet eivät ole erityisen korkeita ja happitilanne alusvedessä heikko lähinnä kevättalvella. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Maaninkajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous ja haja-asutuksen jätevedet. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 10 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulee huolehtia haja-asutuksen kiinteistökohtaisten järjestelmien toimivuudesta ja metsätalouden vesiensuojelusta. |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Maaninkajärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013). |
| Seuranta | Järven vedenlaatua ja ekologista tilaa (kasviplankton, pohjaeläimet) seurataan määrävuosina ympäristöhallinnon seurantaohjelman puitteissa (kunta mahdollisesti vastaa vedenlaatunäytteistä; velvoitetarkkailu loppui vuoteen 2014). |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
