Ero sivun ”Lapinjärvi (04.282.1.005)/Järvikortti” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 09.29

LAPINJÄRVI (04.282.1.005)
Järvityyppi	Runsaskalkkiset järvet (Rk)
Järven pinta-ala	183 ha
Keskisyvyys ja maksimisyvyys	ka. 1,6 m ja max. 6,0 m
Laskennallinen viipymäaika	77 vrk
Valuma-alueen pinta-ala	52 km²
Valuma-alueen kuvaus	Maaningan lintujärviin sisältyvä Lapinjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Lapinjärven valuma-alueella on peltoja yli 25 %, joista suuri osa järven välittömässä läheisyydessä. Myös haja-asutusta alueella on runsaasti (rakennettua aluetta noin 5%).
Järven nykytila	Lapinjärvien ekologinen tila on välttävä (luokitus perustuu lähinnä vedenlaatuun). Levämäärä on suuri ja ravinnepitoituudet korkeita. Kyseessä on pitkälle umpeenkasvanut lintujärvi.
Kuormitus- ja muutostekijät	Lapinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 65 %.
Toimenpide-ehdotukset	Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso sekä toimivuus tulisi varmistaa. Lisäksi metsätaloudessa tulee huolehtia tarpeellisista vesiensuojelutoimenpiteistä. Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (järven a-klorofylli/kokP-suhde on noin 0.45). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 34 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v . Biomanipulaatio ei ole kuitenkaan ensisijainen hoitotoimenpide.
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat	Lapinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).
Seuranta	Lapinjärvien vedenlaatua ja kasviplanktonin tilaa seurataan määrävuotisin näytteenotoin ympäristöhallinnon seurantaohjelmassa.

Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus

@@ Rivi 13: / Rivi 13: @@
 | Valuma-alueen pinta-ala || 52 km<sup>2</sup>
 |-
-| Valuma-alueen kuvaus || Maaningan lintujärviin sisältyvä Lapinjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Lapinjärven valuma-alueella on peltoja yli 25 %, joista suuri osa järven välittämässä läheisyydessa. Myös haja-asutusta alueella on runsaasti (rakennettua aluetta noin 5%).
+| Valuma-alueen kuvaus || Maaningan lintujärviin sisältyvä Lapinjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde. Lapinjärven valuma-alueella on peltoja yli 25 %, joista suuri osa järven välittömässä läheisyydessä. Myös haja-asutusta alueella on runsaasti (rakennettua aluetta noin 5%).
 |-
 | Järven nykytila || Lapinjärvien ekologinen tila on välttävä (luokitus perustuu lähinnä vedenlaatuun). Levämäärä on suuri ja ravinnepitoituudet korkeita. Kyseessä on pitkälle umpeenkasvanut lintujärvi.
 |-
-| Kuormitus- ja muutostekijät || Maaninkajärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 65 %.
+| Kuormitus- ja muutostekijät || Lapinjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet ja sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää jopa 65 %.
 |-
 | Toimenpide-ehdotukset || Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoitus, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso sekä toimivuus tulisi varmistaa. Lisäksi metsätaloudessa tulee huolehtia tarpeellisista vesiensuojelutoimenpiteistä.
-Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella  (järven a-klorofylli/kokP-suhde on noin 0.45). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 34 000 kg/v. ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v . Biomanipulaatio ei ole kuitenkaan ensisijainen hoitotoimenpide.
+Lisäksi järven ravintoketjua olisi mahdollista hoitaa teho- ja hoitokalastuksella  (järven a-klorofylli/kokP-suhde on noin 0.45). Ensimmäisen vuoden saalistavoite olisi noin 34 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 10 000 kg/v . Biomanipulaatio ei ole kuitenkaan ensisijainen hoitotoimenpide.
 |-
 | Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat || Lapinjärven valuma-alueella on tehty vuonna 2012 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta [http://www.doria.fi/handle/10024/88871 "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Maaningan ja Siilinjärven alue"] (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 26/2013).