Ero sivun ”Sulkavanjärvi (04.651.1.004)/Järvikortti” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {| class="wikitable" |- ! SULKAVANJÄRVI (04.651.1.004) !! |- | Järvityyppi || Pienet humusjärvet (Ph) |- | Järven pinta-ala || 321 ha |- | Keskisyvyys ja maksimisyvyys || ka. ...) |
|||
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
| Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 142 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 19,3 km<sup>2</sup> | | Valuma-alueen pinta-ala || Koko valuma-alue 142 km<sup>2</sup>, lähivaluma-alue 19,3 km<sup>2</sup> | ||
|- | |- | ||
− | | Valuma-alueen kuvaus || Sulkavanjärven valuma-alueesta huomattava osa on rakennettua kaivosaluetta, jonka lisäksi valuma-alueella runsaasti peltoja (18,5 %) ja taajama- ja haja-asutusta. | + | | Valuma-alueen kuvaus || Sulkavanjärven valuma-alueesta huomattava osa on rakennettua kaivosaluetta, jonka lisäksi valuma-alueella on runsaasti peltoja (18,5 %) ja taajama- ja haja-asutusta. |
|- | |- | ||
| Järven nykytila || Sulkavanjärven ekologinen tila on viime luokittelukaudesta heikentynyt, nykyinen luokka on välttävä (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, myös kalaston tila todettiin vuoden 2011 koekalastuksessa välttäväksi. Heikkenevää kehityssuuntaa on todettu vedenlaadussakin: viime vuosina erityisesti typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet ja happitilanne huonontunut. | | Järven nykytila || Sulkavanjärven ekologinen tila on viime luokittelukaudesta heikentynyt, nykyinen luokka on välttävä (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, myös kalaston tila todettiin vuoden 2011 koekalastuksessa välttäväksi. Heikkenevää kehityssuuntaa on todettu vedenlaadussakin: viime vuosina erityisesti typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet ja happitilanne huonontunut. |
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 09.49
SULKAVANJÄRVI (04.651.1.004) | |
---|---|
Järvityyppi | Pienet humusjärvet (Ph) |
Järven pinta-ala | 321 ha |
Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 3,8 m ja max. 17,0 m |
Laskennallinen viipymäaika | 91 vrk |
Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 142 km2, lähivaluma-alue 19,3 km2 |
Valuma-alueen kuvaus | Sulkavanjärven valuma-alueesta huomattava osa on rakennettua kaivosaluetta, jonka lisäksi valuma-alueella on runsaasti peltoja (18,5 %) ja taajama- ja haja-asutusta. |
Järven nykytila | Sulkavanjärven ekologinen tila on viime luokittelukaudesta heikentynyt, nykyinen luokka on välttävä (2013). Tilan heikentyminen näkyy kasviplanktonin (levien) runsastumisena, myös kalaston tila todettiin vuoden 2011 koekalastuksessa välttäväksi. Heikkenevää kehityssuuntaa on todettu vedenlaadussakin: viime vuosina erityisesti typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat nousseet ja happitilanne huonontunut. |
Kuormitus- ja muutostekijät | Sulkavanjärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maatalous, haja-asutuksen jätevedet, kaivostoiminta (sulfaattikuormitus) sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 15 %. |
Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, lietelannan sijoittaminen, ravinnetaseet, suojavyöhykkeet, kosteikot) ja selvittää kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso ja toimivuus. Kaivosteollisuuden kuormitusta (hulevesikuormitus sekä yläpuolisen vesistöreitin kautta tuleva suotovesikuormitus) vähennetään ympäristöluvan mukaisilla toimenpiteillä.
Mikäli järven ravintoketjua halutaan hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (a-klorofylli/kokP-suhde on 0.67) olisi ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 33 000 kg/v ja hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 9 000 kg/v. |
Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Sulkavanjärven ja Pieni-Sulkavan välisen joen ruoppaus on toteutettu vuonna 2000. Sulkavanjärven tilaan ja kunnostusmahdollisuuksiin liittyen on tehty selvityksia Yaran toimesta. |
Seuranta | Sulkavanjärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven vedenlaatua sekä ekologiaa seurataan velvoitetarkkailuna. |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus