Ero sivun ”Laajakoskenjärvi (14.111.1.005)” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Laajakoskenjärvi on järvi Kotkassa Laajakosken kylässä Kymijoen vesistössä. Järven erottaa Kymijoen itäisestä laskuhaarasta eli Pernoonhaarasta kapea kannas, jonka itäpuolella se sijaitsee. Järvellä on lyhyt lasku-uoma kannaksen poikki Kymijokeen. | Laajakoskenjärvi on järvi Kotkassa Laajakosken kylässä Kymijoen vesistössä. Järven erottaa Kymijoen itäisestä laskuhaarasta eli Pernoonhaarasta kapea kannas, jonka itäpuolella se sijaitsee. Järvellä on lyhyt lasku-uoma kannaksen poikki Kymijokeen. | ||
| + | |||
| + | Laajakoskenjärvi on rehevä sekä rantojen ja vesien kasvillisuus on runsasta. Järveä kiertää ruokoluhtavyöhyke, jonka leveys voi olla jopa sata metriä. Järven suhteellisen kuivilla ja vähälajisilla ruokoluhdilla tavataan tyypillisesti hallitsevaa järviruokoa ja lisäksi kurjenjalkaa sekä harmaasaraa. Terttualpiaa ja rantakukkaa on niukasti. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Laajakoskenjärvi kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla. | Laajakoskenjärvi kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla. | ||
| + | |||
| + | Laajakoskenjärvi kuuluu Kymijoen Natura 2000- alueeseen, suojelun perusteina mainitaan kuusi lintudirektiivin liitteen I lajia: kurki, kaulushaikara, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka sekä ruisrääkkä. | ||
| + | |||
| + | Mahdollisia kuormittajia Laajakoskenjärvelle ovat ojat, joiden tuoma kuormitus voi aiheuttaa järvelle umpeenkasvua ja muita muutoksia. | ||
| + | |||
| + | ==Kasvillisuus== | ||
| + | Laajakoskenjärvi on rehevä sekä rantojen ja vesien kasvillisuus on runsasta. Järveä kiertää ruokoluhtavyöhyke, jonka leveys voi olla jopa sata metriä. Järven suht kuivilla ja vähälajisilla ruokoluhdilla tavataan tyypillisesti hallitsevaa järviruokoa ja lisäksi kurjenjalkaa sekä harmaasaraa. Terttualpiaa ja rantakukkaa on niukasti. | ||
| + | Okarahkasammalta ja luhtakuirisammalta tavataan runsaasti alueelta. | ||
| + | |||
| + | Luhtanevoilla kasvaa muun muassa järviruokoa, luhtakastikkaa, rantanurmikkaa, luhtarölliä, kurjenjalkaa, suoputkea ja –orvokkia. | ||
| + | Alueella säilyneitä luhtanevalaikkuja on aiemmin käytetty karjan laitumina, ja itärannalla on edelleen nähtävissä vanhoja piikkilanka-aitoja ja muita rakenteita. | ||
| + | |||
| + | Vesialueella on runsaasti ulpukkaa ja lisäksi pohjanlummetta ja uistinvitaa. | ||
| + | Natura 2000-alueeseen kuuluvalla jokijakson rannoilla on samanlaista kasvillisuutta kuin järven rannoillakin. Joen itärannalla kasvaa nuorta lehtipuustoa, ruokoluhtaa sekä kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuutta. Länsirannalla tavataan lehtimetsää- ja pensaikkoa sekä paju- ja ruokoluhtaa. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| Rivi 14: | Rivi 30: | ||
Laajakoskenjärvi on paitsi monipuolinen linnuston pesimispaikka (mm. runsaasti ruovikkolajistoa ja rantakanoja), myös huomattava muutonaikainen lepäilyalue. | Laajakoskenjärvi on paitsi monipuolinen linnuston pesimispaikka (mm. runsaasti ruovikkolajistoa ja rantakanoja), myös huomattava muutonaikainen lepäilyalue. | ||
| + | |||
| + | Alueella on tavattu myös kuusi lintudirektiivin liitteen I lajia: kurki, kaulushaikara, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka sekä ruisrääkkä. Laulujoutsenen sekä kaulushaikaran todettiin pesivän alueella, ja siitä onkin tehty kattava selvitys. Ruskosuohaukasta tehtiin pesimäaikaisia havaintoja, mutta mahdollista pesäpaikkaa ei ole saatu selvitettyä. | ||
| + | |||
| + | Laajakoskenjärvi on tärkeä vesilinnuston pesimä- ja ruokailu- ja levähdysalue, jolta onkin tavattu muuttolintulajeja kuten hemppo, liejukana, harmaahaikara sekä luhtakana. | ||
| + | Laajakoskenjärven alueella on myös havaittu viitasammakkoa sekä täplä- ja lummelampikorentoja. Korentoja esiintyy lähinnä Laajakoskenjärven pohjois- luoteis- sekä länsiosassa, viitasamakkoja voi havaita esimerkiksi järven eteläosassa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järvi on tärkeä luontoharrastuskohde. | Järvi on tärkeä luontoharrastuskohde. | ||
| + | |||
| + | Laajakoskenjärvi on tärkeä vesilinnuston pesimä-, ruokailu- ja levähdysalue. Laajakoskenjärven maa-alueilla myös metsästetään hirvieläimiä, sillä alueella on hirvieläimille tärkeitä ruokailualueita. | ||
| + | |||
| + | Laajakoskenjärvellä ja siihen liittyvällä jokialueella on ruokittu vesilintuja ja metsästetty pienpetoja. Maapedot pääsevät liikkumaan kuivilla luhdilla ja aiheuttavat linnuston poikas- ja pesävahinkoja. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| Rivi 24: | Rivi 49: | ||
Wikipedia. Laajakoskenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 7.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Laajakoskenj%C3%A4rvi] | Wikipedia. Laajakoskenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 7.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Laajakoskenj%C3%A4rvi] | ||
| + | |||
| + | [http://www.kotka.fi/instancedata/prime_product_julkaisu Kotkan kaupungin julkaisut] | ||
Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2015 kello 13.52
Järvi
Nimi: Laajakoskenjärvi
Järvinumero: 14.111.1.005
Vesistöalue: Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 37,67 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,02 km3 020 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kotka
Maakunta: Kymenlaakson maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Laajakoskenjärvi on järvi Kotkassa Laajakosken kylässä Kymijoen vesistössä. Järven erottaa Kymijoen itäisestä laskuhaarasta eli Pernoonhaarasta kapea kannas, jonka itäpuolella se sijaitsee. Järvellä on lyhyt lasku-uoma kannaksen poikki Kymijokeen.
Laajakoskenjärvi on rehevä sekä rantojen ja vesien kasvillisuus on runsasta. Järveä kiertää ruokoluhtavyöhyke, jonka leveys voi olla jopa sata metriä. Järven suhteellisen kuivilla ja vähälajisilla ruokoluhdilla tavataan tyypillisesti hallitsevaa järviruokoa ja lisäksi kurjenjalkaa sekä harmaasaraa. Terttualpiaa ja rantakukkaa on niukasti.
Nykytila ja suojelu
Laajakoskenjärvi kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla.
Laajakoskenjärvi kuuluu Kymijoen Natura 2000- alueeseen, suojelun perusteina mainitaan kuusi lintudirektiivin liitteen I lajia: kurki, kaulushaikara, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka sekä ruisrääkkä.
Mahdollisia kuormittajia Laajakoskenjärvelle ovat ojat, joiden tuoma kuormitus voi aiheuttaa järvelle umpeenkasvua ja muita muutoksia.
Kasvillisuus
Laajakoskenjärvi on rehevä sekä rantojen ja vesien kasvillisuus on runsasta. Järveä kiertää ruokoluhtavyöhyke, jonka leveys voi olla jopa sata metriä. Järven suht kuivilla ja vähälajisilla ruokoluhdilla tavataan tyypillisesti hallitsevaa järviruokoa ja lisäksi kurjenjalkaa sekä harmaasaraa. Terttualpiaa ja rantakukkaa on niukasti. Okarahkasammalta ja luhtakuirisammalta tavataan runsaasti alueelta.
Luhtanevoilla kasvaa muun muassa järviruokoa, luhtakastikkaa, rantanurmikkaa, luhtarölliä, kurjenjalkaa, suoputkea ja –orvokkia. Alueella säilyneitä luhtanevalaikkuja on aiemmin käytetty karjan laitumina, ja itärannalla on edelleen nähtävissä vanhoja piikkilanka-aitoja ja muita rakenteita.
Vesialueella on runsaasti ulpukkaa ja lisäksi pohjanlummetta ja uistinvitaa. Natura 2000-alueeseen kuuluvalla jokijakson rannoilla on samanlaista kasvillisuutta kuin järven rannoillakin. Joen itärannalla kasvaa nuorta lehtipuustoa, ruokoluhtaa sekä kelluslehti- ja ilmaversoiskasvillisuutta. Länsirannalla tavataan lehtimetsää- ja pensaikkoa sekä paju- ja ruokoluhtaa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Koko järveä ympäröi soistunut pensaikkokaistale, jossa on runsaasti pystyynkuolleita koivupökkelöitä. Pensaikkovyöhykkettä reunustavat ympärillä olevat viljelyalueet.
Laajakoskenjärvi on paitsi monipuolinen linnuston pesimispaikka (mm. runsaasti ruovikkolajistoa ja rantakanoja), myös huomattava muutonaikainen lepäilyalue.
Alueella on tavattu myös kuusi lintudirektiivin liitteen I lajia: kurki, kaulushaikara, laulujoutsen, luhtahuitti, ruskosuohaukka sekä ruisrääkkä. Laulujoutsenen sekä kaulushaikaran todettiin pesivän alueella, ja siitä onkin tehty kattava selvitys. Ruskosuohaukasta tehtiin pesimäaikaisia havaintoja, mutta mahdollista pesäpaikkaa ei ole saatu selvitettyä.
Laajakoskenjärvi on tärkeä vesilinnuston pesimä- ja ruokailu- ja levähdysalue, jolta onkin tavattu muuttolintulajeja kuten hemppo, liejukana, harmaahaikara sekä luhtakana. Laajakoskenjärven alueella on myös havaittu viitasammakkoa sekä täplä- ja lummelampikorentoja. Korentoja esiintyy lähinnä Laajakoskenjärven pohjois- luoteis- sekä länsiosassa, viitasamakkoja voi havaita esimerkiksi järven eteläosassa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi on tärkeä luontoharrastuskohde.
Laajakoskenjärvi on tärkeä vesilinnuston pesimä-, ruokailu- ja levähdysalue. Laajakoskenjärven maa-alueilla myös metsästetään hirvieläimiä, sillä alueella on hirvieläimille tärkeitä ruokailualueita.
Laajakoskenjärvellä ja siihen liittyvällä jokialueella on ruokittu vesilintuja ja metsästetty pienpetoja. Maapedot pääsevät liikkumaan kuivilla luhdilla ja aiheuttavat linnuston poikas- ja pesävahinkoja.
Aiheesta muualla
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2013. Natura 2000-alueet. Laajakoskenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 7.8.2014. [1]
Wikipedia. Laajakoskenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 7.8.2014. [2]
