Ero sivun ”Kiimasjärvi (14.612.1.001)” versioiden välillä
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | Kiimasjärven vesi on väriltään ruskeaa, koska vesi on humuspitoista. Rehevyystasoltaan järvi luokitellaan reheväksi. Happamuudeltaan vesi on neutraalia (pH 6,6). Lähde: kalapaikka.net | + | Kiimasjärven vesi on väriltään ruskeaa, koska vesi on humuspitoista. Rehevyystasoltaan järvi luokitellaan reheväksi. Happamuudeltaan vesi on neutraalia (pH 6,6). Lähde: kalapaikka.net. Äänekosken kaupungin nettisivujen mukaan Kiimasjärven käyttöluokitus on todettu tyydyttäväksi, johtuen juurikin runsaasta humuspitoisuudesta. |
+ | ''' | ||
+ | Vedenlaatuluokituksen raja-arvot (ympäristö.fi):''' | ||
+ | |||
+ | ''Kokonaisfosfori:'' | ||
+ | |||
+ | ''<15 μg/l: karu, 15 - 25 μg/l: lievästi rehevä, 25 - 100 μg/l: rehevä, >100 μg/l: erittäin rehevä'' | ||
+ | |||
+ | ''Väri:'' | ||
+ | |||
+ | ''< 15 mg Pt/l: väritön, 20 - 40 mg Pt/l: lievästi humuspitoinen, 40 - 100 mg Pt/l: humuspitoinen, > 100 mg Pt/l: erittäin humuspitoinen'' | ||
+ | |||
+ | ''pH: neutraali: 7, hapan <7, emäksinen >7'' | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 28. heinäkuuta 2015 kello 19.41
Järvi
Nimi: Kiimasjärvi
Järvinumero: 14.612.1.001
Vesistöalue: Kiimasjärven alue (14.612)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 362,53 ha
Syvyys: 19,5 m
Keskisyvyys: 4,02 m
Tilavuus: 14 587 300 m³0,0146 km³ <br />14 587 300 000 l <br />
Rantaviiva: 23,9 km23 900 m <br />
Korkeustaso: 106,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Äänekoski
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kiimasjärvi sijaitsee Äänekoskella, Keski-Suomessa. Järveä säännöstellään Vattenfall Oy:n omistaman Hietamankosken voimalaitoksen tarpeisiin: laitoksen vuositeho on noin 26GWh. Kiimasjärvi on yhteydessä Summasjärveen, joka edelleen yhdistyy Saarijärveen Leuhunkosken voimalaitoksen kautta. Osa Kiimasjärven vedestä tulee Pyhäjärvestä, jota säännöstellään Parantalankosken voimalaitoksen avulla.
Nykytila ja suojelu
Kiimasjärven vesi on väriltään ruskeaa, koska vesi on humuspitoista. Rehevyystasoltaan järvi luokitellaan reheväksi. Happamuudeltaan vesi on neutraalia (pH 6,6). Lähde: kalapaikka.net. Äänekosken kaupungin nettisivujen mukaan Kiimasjärven käyttöluokitus on todettu tyydyttäväksi, johtuen juurikin runsaasta humuspitoisuudesta. Vedenlaatuluokituksen raja-arvot (ympäristö.fi):
Kokonaisfosfori:
<15 μg/l: karu, 15 - 25 μg/l: lievästi rehevä, 25 - 100 μg/l: rehevä, >100 μg/l: erittäin rehevä
Väri:
< 15 mg Pt/l: väritön, 20 - 40 mg Pt/l: lievästi humuspitoinen, 40 - 100 mg Pt/l: humuspitoinen, > 100 mg Pt/l: erittäin humuspitoinen
pH: neutraali: 7, hapan <7, emäksinen >7
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kiimasjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, siikaa, planktonsiikaa, peledsiikaa sekä haukea.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Vattenfall lähti syksyllä 2014 mukaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa kalatiet Hietaman- ja Leuhunkosken yhteyteen. Näin voitaisiin mahdollistaa järvitaimenen pääsy kutemaan aivan Saarijärven reitin latvavesiin asti. Sähköyhtiön panostus on merkittävä panostus alueen luonnonsuojeluun. Osa rahoituksesta tulee EU:n komission kautta, ja päätös rahoituksesta tulee kesällä 2015. Myönteinen päätös käynnistäisi rakennustyöt aikaisintaan lokakuussa 2015. Kalatiet eivät yksinään riitä, vaan vedenlaadun hyvän tilan eteen on tehtävä jatkuvasti töitä sekä sopivia sorapohjia jouduttaneen rakentamaan, jotta järvitaimenen kuteminen onnistuisi.
Aiheesta muualla
Keskisuomalaisen artikkeli kalateiden rakentamisesta Hietaman- ja Leuhunkoskeen: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-reitti-aukeamassa-jarvitaimenelle-vattenfallin-panos-ratkaisi/1912859