Lahti

51 763 ha <br />

Tässä kunnassa on kaikkiaan 52 järveä. Se kuuluu Päijät-Hämeen maakuntaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualueeseen.

• Kokonaispinta-ala: 517,63 km²51 763 ha <br />
• Maapinta-ala: 459,43 km²
• Sisävesipinta-ala: 58,2 km²
• Meripinta-ala: 0 km²

11,24 %

Sisävesien osuus kunnan pinta-alasta ilman merialueita

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Kunnan suurimmat järvet

• Vesijärvi (14.241.1.001) (10 751,4 ha)
• Arrajärvi (14.122.1.005) (990,83 ha)
• Salajärvi (14.162.1.002) (810,04 ha)

… lisää tuloksia

Kunnan syvimmät järvet

• Vesijärvi (14.241.1.001) (40 m)
• Iso-Kukkanen (14.163.1.001) (33 m)
• Ruuhijärvi (14.162.1.001) (18,68 m)

… lisää tuloksia

Pisin rantaviiva

• Vesijärvi (14.241.1.001) (227,31 km227 310 m <br />)
• Arrajärvi (14.122.1.005) (44,02 km44 020 m <br />)
• Salajärvi (14.162.1.002) (30,21 km30 210 m <br />)

… lisää tuloksia

Kunta ja sen vesistöt

Vesijärvi on Lahden seudun tunnetuin järvi, mutta kunnan alueella on monia muitakin etenkin virkistyskäytössä merkittäviä järviä. Monet niistä sijaitsevat lähellä asutusta: osa aivan keskellä kaupunkia. Lahden seudun ympäristöpalvelut seuraa veden laatua Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa vesistönäytteenotoin. Järvillä näytteitä otetaan talvikerrostuneisuuskauden lopussa maaliskuussa ja kesäkerrostuneisuuskauden lopussa elokuussa. Suurimpien Alasenjärveen, Kymijärveen ja Vesijärveen laskevien ojien laatua seurataan ylivirtaamakausina keväällä ja syksyllä otettavilla näytteillä.

Järviin kerääntyy vaikutuksia kaikkialta ympäriltä: asutuksesta, elinkeinotoiminnasta, metsistä, viljelysmailta. Rehevöittäviä ravinteita tulee järveen myöskin ilmakehästä: sadeveden ravinnepitoisuudet voivat ajoittain olla paljon korkeampia kuin järvivesien. Tiheään asutulla ja teollistuneella Lahden kaupungin alueella on runsaasti vesistöjä kuormittavaa toimintaa. Rehevöityminen on tuonut mukanaan happitalouden ongelmia, jotka ovat pahimmillaan johtaneet kalakuolemiin. Kesän virkistyskäyttöä haittaavat erityisesti ajoittaiset planktonlevien kukinnat, joista osa on ollut myrkyllisten sinilevien aiheuttamia.

Lahden seudun järviä hoidetaan valvomalla ulkoista kuormitusta, ilmastamalla tai hapettamalla, kalastamalla särkikaloja, istuttamalla petokaloja ja niittämällä ruovikoita.

Päävedenjakajana toimivan ensimmäisen Salpausselän pohjoispuoliset järvet ja lammet kuuluvat Kymijoen vesistöön, kun taas eteläpuolen pintavedet päätyvät Porvoonjokeen. Salpausselän harjulla sijaitsee lisäksi pieniä laskujoettomia, jyrkkärinteisiä suppalampia, Lahdessa esimerkiksi: Likolampi, Mytäjäinen, Häränsilmä, Kintterönlampi, Sietikka ja Valkealampi. Suppalammet ovat suorassa yhteydessä pohjaveteen tai saavat vetensä ympäristöstä valumavesinä. Ne syntyivät, kun jääkaudella maa-aineksen sisään hautautunut jättimäinen jäälohkare suli ja paikalle muodostui suuri kuoppa. Kuopan pohjalle tiivistyi vettä läpäisemättömiä maa-aineksia, minkä jälkeen se täyttyi vedellä.

Aiheesta muualla

Vesiasioista ja muista kunnan ympäristönsuojeluasioista lisää Lahden kaupungin nettisivuilla.