Ero sivun ”Kuivasjärvi (44.057.1.001)” versioiden välillä
LJ (keskustelu | muokkaukset) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi on Valuma-alueeltaan melko pieni. Järvi laskee itäpäästään Lapuanjokeen Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä on tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Järven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on vähän. Alueella on rauhallinen, lähes erämainen tunnelma. | ||
| + | |||
| + | Järven pituus pohjois-etelä -suunnassa on 3 km ja itä-länsi -suunnassa 3,5 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine saarineen järvelle kertyy rantaviivaa 12 km. Avovettä on vain puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä. | ||
| + | |||
| + | Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita. | ||
| + | |||
| + | Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen. | ||
| + | |||
| + | Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava. | ||
| + | |||
| + | Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka linnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 11. elokuuta 2015 kello 11.46
Järvi
Nimi: Kuivasjärvi
Järvinumero: 44.057.1.001
Vesistöalue: Kuivasjoen valuma-alue (44.057)
Päävesistö: Lapuanjoki (44)
Perustiedot
Pinta-ala: 219,1 ha
Syvyys: 0,71 m
Keskisyvyys: 0,2 m
Tilavuus: 334 080 m³3,3408e-4 km³ <br />334 080 000 l <br />
Rantaviiva: 17,19 km17 190 m <br />
Korkeustaso: 113,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Alavus
Maakunta: Etelä-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kuivasjärvi sijaitsee Lapuanjoen pienen sivuhaaran varrella. Järvi on Valuma-alueeltaan melko pieni. Järvi laskee itäpäästään Lapuanjokeen Kuivasjokea pitkin. Järveen laskee vetensä neljä muuta lampea: Kontolampi, Okslampi, Ouranlampi ja Taikinalampi. Veden pintaa on laskettu 1800-luvulla ja uudelleen 1940-luvulla heinämaiden saamiseksi, mikä on tehnyt järvestä matalan, osin umpeen kasvaneen lintuparatiisin. Järven rannat ovat lähes rakentamattomat ja peltoja on vähän. Alueella on rauhallinen, lähes erämainen tunnelma.
Järven pituus pohjois-etelä -suunnassa on 3 km ja itä-länsi -suunnassa 3,5 km. Alue koostuu kolmesta altaasta: Pikkuselästä, Kuivasjärvestä ja Lanamäenselästä. Rantojen muoto on sokkeloinen ja mutkitteleva. Lahdelmineen ja lukuisine saarineen järvelle kertyy rantaviivaa 12 km. Avovettä on vain puolet järven pinta-alasta, keskisyvyys on noin 80 cm. Vesi on tummaa ja ravinteikasta, näkösyvyys on noin puoli metriä. Pohja on mutainen ja tasainen, ilman syvänteitä.
Järveä kauttaaltaan ympäröivät kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja yhtenäisiä. Vain noin 10 % rantaviivasta on kovaa maata vesirajaan asti. Varsinkin Pikkuselällä saraikko- ja järvikortevyöhykkeet peittävät lähes koko altaan. Avovettä on kesällä vain muutamia hehtaareja, jotka nekin kasvavat täyteen uposkasvillisuutta. Muuten rannat koostuvat luhtaisista pallesoista, joita reunustaa paju-paatsama -vyöhyke. Ympäröivät metsät ovat eriasteisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Eniten on keski-ikäistä sekametsää. Rannoilta löytyy myös kohtuullisesti kolopuita.
Järven lounaispuolella, Isonmaankannan niemen länsipuolella sijaitsee kaunis, edustava keidassuo. Suotyyppinä keitaalla vallitsee rahkaräme. Keitaan pohjoisreunaa on harvennettu kevyesti ja eteläpäässä aivan reunaosat ovat paikoin kuivahtaneet ojituksen seurauksena, mutta pääosin suo on luonnontilainen.
Kuivasjärvi on erittäin monipuolinen lintujärvi. Vuonna 1991 järvellä pesi kaikkiaan 138 paria vesilintuja, mutta muiden ryhmien lintuja tavataan alueella vielä selvästi enemmän. Lajistoon kuuluu harvinaisia pohjoisia lajeja ja alueen muutonaikainen merkitys on huomattava.
Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi, jonka linnusto on hyvin monipuolinen ja muutonaikainen merkitys suuri. Merkitystä myös metsä- ja suoluonnon suojelukohteena.
