Huhkojärvi (35.689.1.004)

17 485 800 m³ <br />0,0175 km³ <br />17 485 800 000 l <br />

13 190 m <br />

Huhkojärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Huhkojärvi
Järvinumero: 35.689.1.004
Vesistöalue: Letkujoen - Huhkojärven valuma-alue (35.689)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 122 ha
Syvyys: 41,94 m
Keskisyvyys: 14,33 m
Tilavuus: 17 485 800 m³0,0175 km³ <br />17 485 800 000 l <br />
Rantaviiva: 13,19 km13 190 m <br />
Korkeustaso: 112,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Keuruu
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Huhkojärvi on pitkä, kapea ja syvä rotkojärvi, joka sijaitsee Keuruulla. Järven rannat ovat paikoitellen jyrkkiä kallioita ja eteläosan rannat nousevat jopa 60 m järven pinnasta. Huhkojärvi on Järviwikin tilastojen mukaan Suomen 80. syvin järvi. Syvyyttä on n. 42 m. Järven vesi on humuksen värittämää.

Huhkojärven vesikasvillisuus on niukkaa. Pohjassa kasvaa lahnaruohoa ja rantavesissä järvikortetta, ulpukkaa ja siimapalpakkoa.

Rantakallioiden kasvillisuus on karua. Lajistoon kuuluu muun muassa kissankäpälä, kissankello, kallio- ja ahokeltano sekä pahtanurmikka.

Nykytila ja suojelu

Järven pohjoisosissa on havaittu sinilevää useana vuonna.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesikasvillisuus on alueella hyvin niukkaa, mutta pohjassa on lahnaruohokasvustoja ja rantavesissä kasvaa harvakseltaan järvikortetta, ulpukkaa ja siimapalpakkoa.

Aiheesta muualla

ympäristö.fi