Ero sivun ”Pikku-Kero (61.331.1.001)” versioiden välillä
(kalat päivitys) |
|||
| (6 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta. | ||
| + | |||
| + | Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta. | ||
| + | |||
| + | Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). | ||
| + | |||
| + | Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa). | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Voimayhtiön hoitovelvoitteisiin kuuluu myös kalojen istutus. Kerojärviin istutetaan siikaa, järvitaimenta- ja lohta sekä harjusta. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunta on lisäksi istuttanut säännöstelyjärviin muikkua. Näiden lisäksi järven kalakantaan kuuluu myös hauki, ahven, made ja särki. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2015 kello 22.27
Järvi
Nimi: Pikku-Kero
Järvinumero: 61.331.1.001
Vesistöalue: Kurjenjoen alue (61.331)
Päävesistö: Iijoki (61)
Perustiedot
Pinta-ala: 128,1 ha
Syvyys: 4,9 m
Keskisyvyys: 1,55 m
Tilavuus: 1 989 800 m³0,00199 km³ <br />1 989 800 000 l <br />
Rantaviiva: 4,84 km4 840 m <br />
Korkeustaso: 236,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuusamo
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.
Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.
Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.
Nykytila ja suojelu
Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen).
Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso.
Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Voimayhtiön hoitovelvoitteisiin kuuluu myös kalojen istutus. Kerojärviin istutetaan siikaa, järvitaimenta- ja lohta sekä harjusta. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunta on lisäksi istuttanut säännöstelyjärviin muikkua. Näiden lisäksi järven kalakantaan kuuluu myös hauki, ahven, made ja särki.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.
