Pikku-Kero (61.331.1.001)

1 989 800 m³ <br />0,00199 km³ <br />1 989 800 000 l <br />

4 840 m <br />

Pikku-Kero on melko iso järvi Iijoki (61) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pikku-Kero
Järvinumero: 61.331.1.001
Vesistöalue: Kurjenjoen alue (61.331)
Päävesistö: Iijoki (61)

Perustiedot

Pinta-ala: 128,1 ha
Syvyys: 4,9 m
Keskisyvyys: 1,55 m
Tilavuus: 1 989 800 m³0,00199 km³ <br />1 989 800 000 l <br />
Rantaviiva: 4,84 km4 840 m <br />
Korkeustaso: 236,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuusamo
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.

Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.

Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.

Nykytila ja suojelu

Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen).

Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso.

Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Voimayhtiön hoitovelvoitteisiin kuuluu myös kalojen istutus. Kerojärviin istutetaan siikaa, järvitaimenta- ja lohta sekä harjusta. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunta on lisäksi istuttanut säännöstelyjärviin muikkua. Näiden lisäksi järven kalakantaan kuuluu myös hauki, ahven, made ja särki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.