Ero sivun ”Lentua (59.921.1.001)” versioiden välillä
| (12 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Lentuassa on useita merkittäviä saaria. Suurin on kolmikko Kotasaari-Vitikkosaari-Varissalo (901 ha), se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 61. Muita isohkoja saaria ovat Salonsaari ja Multisaari. | Lentuassa on useita merkittäviä saaria. Suurin on kolmikko Kotasaari-Vitikkosaari-Varissalo (901 ha), se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 61. Muita isohkoja saaria ovat Salonsaari ja Multisaari. | ||
| + | |||
| + | Lentuanjärvessä on runsaasti jääkauden muovaamia luodekaakko-suuntaisia saaria. Maisemaa hallitsevat järveä ympäröivät vaarat. Lentuan rannat ovat sokkeloisia, joilla vuorottelevat hiekkarannat, lahdet, salmet ja karut kivikot. Rannat ovat pääosin luonnotilaisia ja rakentamattomia. | ||
==Lentua vesistönä== | ==Lentua vesistönä== | ||
| Rivi 21: | Rivi 23: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Lentua on humuspitoinen järvi ja sen ekologinen tila on erinomainen. Järvi on säännöstelemätön ja lähes kokonaan suojeltu. Järven rannoilta löytyy upeita hiekka- ja kalliorantoja. Sen rannat ovat pääosin rakentamattomat ja ne ovat luontotyypeiltään edustavia, monimuotoisia sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita. | Lentua on humuspitoinen järvi ja sen ekologinen tila on erinomainen. Järvi on säännöstelemätön ja lähes kokonaan suojeltu. Järven rannoilta löytyy upeita hiekka- ja kalliorantoja. Sen rannat ovat pääosin rakentamattomat ja ne ovat luontotyypeiltään edustavia, monimuotoisia sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita. | ||
| + | |||
| + | [http://www.luontoon.fi/lentua Lentuan luonnonsuojelualue] on karua ja erämaan kaltaista luontoa. Suojelualueesta yli 70 % on vettä ja se on erinomainen retkeilykohde. Lentua on metsäpeuran tärkeintä elinaluetta. Alueella on useita tulentekopaikkoja ja laavuja. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Järvellä on oivat muikku-, taimen-, harjus- ja siikakannat. Saaliiksi on kuulema saatu myös varsin suusrikokoisia haukia. | ||
| + | |||
| + | Lentualla voi kesäisin bongata mm. kaakkurin, kalasääsken ja selkälokin. | ||
| + | |||
| + | Lentua metsäpeuran tärkeää elinaluetta. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/lentuafin.pdf Lentuan luontopolku] on 6,5 km pitkä metsiien ja soiden ennallistamista esittelevä kahdeksikon muotoinen lenkki. Polku kulkee osan matkaa Lentuanjärven rantakaistaleella. Lentuan luontopolusta on julkaistu [http://ec.europa.eu/environment/life/project/Projects/index.cfm?fuseaction=home.showFile&rep=file&fil=GREENBELT_restoration.pdf opetusmateriaalivihko]. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Lentua innoittanut kautta aikain monia taiteilijoita. Kuuluisimpina lienevät taidemaalari Aksell Gallen-Kallela ja kirjailija Veikko Huovinen. | ||
| + | |||
| + | Entisinä aikoina Lentua on toiminut tärkeänä tervan ja tukkien kuljtusreittinä. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *[https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/11918/mimaatta.pdf?sequence=1 Lentuan vesistönimistöä] | ||
| + | |||
| + | *[http://eralehti.fi/wp-content/uploads/era/files/vanhat/1564533.pdf Esi-isien jäljillä Kainuussa] | ||
Nykyinen versio 15. elokuuta 2015 kello 14.33
Järvi
Nimi: Lentua
Järvinumero: 59.921.1.001
Vesistöalue: Lentuan lähialue (59.921)
Päävesistö: Oulujoki (59)
Perustiedot
Pinta-ala: 7 784,16 ha
Syvyys: 52 m
Keskisyvyys: 7,41 m
Tilavuus: 581 626 000 m³0,582 km³ <br />581 626 000 000 l <br />
Rantaviiva: 271,41 km271 410 m <br />
Korkeustaso: 167,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuhmo
Maakunta: Kainuun maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Selk%C3%A4saaret-ObsIMG-201707161600-63.jpg)
Järven erityispiirteet
Lentua sijaitsee Kainuussa, Sotkamon reitillä,Kuhmon kaupungissa. Järven pinta-ala on 77,8 km² ja se on Suomen 57. suurin järvi. Keskisyvyys on 7,4 metriä ja suurin syvyys 52 metriä.
Lentuassa on useita merkittäviä saaria. Suurin on kolmikko Kotasaari-Vitikkosaari-Varissalo (901 ha), se on Suomen järvien saaritilastossa sijalla 61. Muita isohkoja saaria ovat Salonsaari ja Multisaari.
Lentuanjärvessä on runsaasti jääkauden muovaamia luodekaakko-suuntaisia saaria. Maisemaa hallitsevat järveä ympäröivät vaarat. Lentuan rannat ovat sokkeloisia, joilla vuorottelevat hiekkarannat, lahdet, salmet ja karut kivikot. Rannat ovat pääosin luonnotilaisia ja rakentamattomia.
Lentua vesistönä
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 2045 km² ja järvisyys 12,7 %. Suurimman osavaluma-alueen (885 km²) muodostavat Lentiiranjoen ja Iivantiiran kautta tulevat vedet. Sumsanjoen-Kalliojoen vesistön ala on 556 km², kolmantena on Luulajanjoki (254 km²). Sillä on Ruotsissa hieman isompi kaima, 25 200 km².
Virtaama
Lentuan vedenkorkeutta on mitattu vuodesta 1911. Keskivedenkorkeus on ollut N60+ 167,91 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 94 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 169,08 m (toukokuussa 1943) ja alin N60+ 167,42 m (lokakuussa 1947), joten äärivaihtelu on ollut 166 cm.
Virtaamahavaintoja on järven luusuasta vuodesta 1911 alkaen. Keskivirtaama on ollut 26 m3/s, keskiylivirtaama 77 m3/s ja keskialivirtaama 9,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 142 m3/s (toukokuussa 1943) ja 5,5 m3/s (lokakuussa 1947).
Virtaamat ovat tyypillisesti alimmillaan lopputalvesta, nousevat huippuunsa touko-kesäkuun vaihteessa ja laskevat kesän aikana. Pienehköä virtaamien nousua on yleensä havaittavissa loppusyksystä. Ylivirtaaman sattumisajankohta on lähes aina ollut touko- tai kesäkuu. Talvella ylivirtaama ei ole esiintynyt koskaan, syksyllä kahdesti.
Jäät
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1885-1886 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havaintoja puuttuu talvilta 1897-1911, 1923-1930 sekä muutamilta yksittäisiltä vuosilta. Varhaisin jäätyminen on ollut 16. lokakuuta vuonna 1920, myöhäisin 20. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. huhtikuuta 1921 ja 6. kesäkuuta 1917.
Nykytila ja suojelu
Lentua on humuspitoinen järvi ja sen ekologinen tila on erinomainen. Järvi on säännöstelemätön ja lähes kokonaan suojeltu. Järven rannoilta löytyy upeita hiekka- ja kalliorantoja. Sen rannat ovat pääosin rakentamattomat ja ne ovat luontotyypeiltään edustavia, monimuotoisia sekä luonnonsuojelullisesti arvokkaita.
Lentuan luonnonsuojelualue on karua ja erämaan kaltaista luontoa. Suojelualueesta yli 70 % on vettä ja se on erinomainen retkeilykohde. Lentua on metsäpeuran tärkeintä elinaluetta. Alueella on useita tulentekopaikkoja ja laavuja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järvellä on oivat muikku-, taimen-, harjus- ja siikakannat. Saaliiksi on kuulema saatu myös varsin suusrikokoisia haukia.
Lentualla voi kesäisin bongata mm. kaakkurin, kalasääsken ja selkälokin.
Lentua metsäpeuran tärkeää elinaluetta.
Asutus ja vesistön käyttötavat
http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/lentuafin.pdf Lentuan luontopolku] on 6,5 km pitkä metsiien ja soiden ennallistamista esittelevä kahdeksikon muotoinen lenkki. Polku kulkee osan matkaa Lentuanjärven rantakaistaleella. Lentuan luontopolusta on julkaistu opetusmateriaalivihko.
Tarut ja tositarinat
Lentua innoittanut kautta aikain monia taiteilijoita. Kuuluisimpina lienevät taidemaalari Aksell Gallen-Kallela ja kirjailija Veikko Huovinen.
Entisinä aikoina Lentua on toiminut tärkeänä tervan ja tukkien kuljtusreittinä.
