Saarioisjärvi (35.261.1.001)

6 390 m <br />

Saarioisjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Saarioisjärvi
Järvinumero: 35.261.1.001
Vesistöalue: Oikolanjoen alaosan alue (35.261)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 53,27 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 6,39 km6 390 m <br />
Korkeustaso: 79,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Valkeakoski
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Saarioisjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Valkeakoskella. Järven eteläosaan laskee Oikolanjoki, joka tuo vesiä Äimäjärveltä Kalvolasta. Saarioisjärvestä vedet kulkevat Kantalanlahden kautta Vanajaveden Rauttunselälle.

Saarioisjärvi sijaitsee maisemamaakunnallisesti Keski-Hämeen viljely- ja järviseudulla, jolle on tyypillistä maiseman monimuotoisuus, hienot harjut ja peltomaisemat sekä vaihtelevat vesireitit ja metsät. Alueella on ollut pitkäaikaista asutusta ja kulttuuriperinnettä, joista ovat merkkinä mm. Vanajan reitin rautakautinen asutus, keskiaikaiset kivikirkot ja vanhat talonpoikais- ja kartano-rakennukset.

Nykytila ja suojelu

Järven nykytila

Saarioisjärven valuma-alue on kokonaispinta-alaltaan 136 neliökilometriä ja se koostuu kolmesta osa-alueesta; Oikolanjoen yläosan valuma-alue, Äimäjärven valuma-alue ja Myllyojan valuma-alue.Saarioisjärven lähivaluma-alue on osittain voimakkaasti soistunutta ja osittain peltovaltaista.

Saarioisjärvi on vedenlaatuseurantatietojen mukaan rehevä ja humuspitoinen. Veden nopeasta vaihtuvuudesta johtuen vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen. Vesistöjen yleisluokituksen mukaan Saarioisjärvi on vedenlaadultaan tyydyttävä-välttävä ajankohdasta riippuen.

Veden virkistyskäyttöarvoa vähentää järven mataluus sekä järven voimakas soistuminen, ruohottuminen sekä umpeenkasvu.

Suojelu

Saarioisjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -verkostoon osana Vanajaveden lintualueita. Vanajaveden lintualueet on myös kansainvälisesti merkittävä kosteikko eli ns. RAMSAR-alue.

Vuonna 2010 perustettiin Saarioisjärven hoito- ja kehittämisyhdistys ry. jonka tarkoituksena on edistää vesien ja luonnon hoitamista, Saarioisjärven suojelua ja kehittämistä virkistys-, kalastus- ja lintujärvenä.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Saarioisjärvellä esiintyy luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä vaihettumis- ja rantasoita 41 ha, keidassoita 0,7 ha ja puustoisia soita 10 ha.

Saarioisjärven pesimälinnustossa tavattiin vuonna 2008 seitsemän lintudirektiivin liitteen I lajia; laulujoutsen, kaulushaikara, ruskosuohaukka, kurki, pyy, harmaapäätikka ja pikkulepinkäinen. Järven ulkopuolella pesiviä, mutta alueella ruokailevia lintulajeja olivat vuonna 2008 mm. isokoskelo, naurulokki, nuolihaukka, pensastasku ja varpunen sekä lintudirektiivin liitteen I lajit mehiläishaukka, pikkulokki, kalatiira, kalasääski ja palokärki. Saarioisjärvellä levähti vuonna 2008 kevätmuuton aikana 28 lintulajia ja syysmuuton aikana 20 lintulajia.

Luontodirektiivin liitteen IV lajeista Saarioisjärvellä on selvitetty viherukonkorennon sekä viitasammakon esiintymistä. Keväällä 2009 järvellä havaittiin viitasammakon kutupaikkoja järven pohjois- ja keskiosissa. Vuonna 2008 Saarioisjärvellä havaittiin 43 viherukonkorennon toukkaa. Sahalehtikasvustoa, joissa korennon toukat elävät, esiintyi vuonna 2008 järven länsi- ja pohjoisrannalla.