Ero sivun ”Kirkkojärvi (35.729.1.004)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Kirkkojärvi on pieni, pinta-alaltaan noin 2,5 km². Järven keskisyvyys on melkein 5 m ja maksimisyvyys on 23 m. Järvi laskee Längelmäveteen Myllyojan kautta. Kirkkojärvi sijaitsee Kangasalan kaupungista 13 km itään Sahalahden taajaman eteläpuolella. | ||
| − | + | Valuma-alue (36,5 km²) on peltovaltaista ja alueella on runsaasti haja-asutusta. Etenkin vapaa-ajan asuntoja on rakennettu tiheästi järven rannoille. Järven pohjoispuolella sijaitsee Saunalahden kyläkeskus. Järven länsipuoli on selvästi metsävaltaisempaa kuin muut alueet. Valuma-alueen metsäalueet ovat havu- tai sekametsää. Maaperästä noin puolet on savea ja loput alueista ovat moreeni- tai kalliomaavaltaista. | |
Järven vesi on lievästi sameaa, mutta kuitenkin lähes väritöntä. Järven vedessä ei ole merkittävästi humusta. Järvi on fosforipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan näkynyt merkkejä. | Järven vesi on lievästi sameaa, mutta kuitenkin lähes väritöntä. Järven vedessä ei ole merkittävästi humusta. Järvi on fosforipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan näkynyt merkkejä. | ||
| Rivi 21: | Rivi 22: | ||
Lisäksi 17 mittausta tehtiin järven pohjoisosassa noin 250m Selkäsaaresta itään. Tällä paikalla mittaukset ajoittuvat vuosiin 1962-1976. On myös kaksi muuta mittauspaikkaa joissa otettiin vain muutama näyte. Nämäkin näytteet ovat vanhoja, joten niistä ei näe kuinka kehitys nykyvuosiin on kulunut. | Lisäksi 17 mittausta tehtiin järven pohjoisosassa noin 250m Selkäsaaresta itään. Tällä paikalla mittaukset ajoittuvat vuosiin 1962-1976. On myös kaksi muuta mittauspaikkaa joissa otettiin vain muutama näyte. Nämäkin näytteet ovat vanhoja, joten niistä ei näe kuinka kehitys nykyvuosiin on kulunut. | ||
| + | Järveen joutui aiemmin haja-asutuksen, Saarioisten paikallisen tehtaan sekä Pakkalan Osuusmeijerin jätevesiä. Nykyään vedet johdetaan Sahalahden jätevedenpuhdistamon kautta Myllyojaan ja Längelmäveteen. | ||
| − | + | [[Tiedosto:Kirkkojärvi,_läh.jpg|750px|left|]] | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 22. lokakuuta 2015 kello 07.35
Järvi
Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 35.729.1.004
Vesistöalue: Myllyojan valuma-alue (35.729)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 241,53 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 15,73 km15 730 m <br />
Korkeustaso: 84,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kangasala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kirkkojärvi on pieni, pinta-alaltaan noin 2,5 km². Järven keskisyvyys on melkein 5 m ja maksimisyvyys on 23 m. Järvi laskee Längelmäveteen Myllyojan kautta. Kirkkojärvi sijaitsee Kangasalan kaupungista 13 km itään Sahalahden taajaman eteläpuolella.
Valuma-alue (36,5 km²) on peltovaltaista ja alueella on runsaasti haja-asutusta. Etenkin vapaa-ajan asuntoja on rakennettu tiheästi järven rannoille. Järven pohjoispuolella sijaitsee Saunalahden kyläkeskus. Järven länsipuoli on selvästi metsävaltaisempaa kuin muut alueet. Valuma-alueen metsäalueet ovat havu- tai sekametsää. Maaperästä noin puolet on savea ja loput alueista ovat moreeni- tai kalliomaavaltaista.
Järven vesi on lievästi sameaa, mutta kuitenkin lähes väritöntä. Järven vedessä ei ole merkittävästi humusta. Järvi on fosforipitoisuuksien mukaan lievästi rehevä. Sisäisestä kuormituksesta ei ole kuitenkaan näkynyt merkkejä.
Nykytila ja suojelu
Järvellä on otettu Hertta-tietokannan mukaan vedenlaatu näytteitä 62 kertaa vuosina 1962-2014. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
Mittauksista 39 tehtiin Hullonkärjestä 400m luoteeseen ikavälillä 1962-2012. Ensimmäisiltä mittausvuosilta ei ole esimerkiksi kokonaisfosforia mitattu. Syvyyttä mittauskohdassa on 20m. Näkösyvyys tällä mittauspaikalla on ollut keskimäärin 2,1m.
Tuloksien mukaan keskimääräinen hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 81,7% ja 19m syvyydessä 18,5%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 28µg/l ja alusvedessä 36µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli 944µg/l ja alusvedessä 1331µg/l.
Mittauksista 19 tehtiin järven eteläosassa kapeimmassa kohtaa noin 850m järven kaakkoispäädystä luoteeseen. Mittaukset suoritettiin aikavälillä 1964-2001. Mittauspaikalla on noin 11m syvää. Näkösyvyys oli mittauksissa noin 1,7m.
Tässä järven osassa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä 84% ja alusvedessä 24%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä 41µg/l ja alusvedessä 29µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli vastaavasti 1010µg/l ja 1397µg/l.
Lisäksi 17 mittausta tehtiin järven pohjoisosassa noin 250m Selkäsaaresta itään. Tällä paikalla mittaukset ajoittuvat vuosiin 1962-1976. On myös kaksi muuta mittauspaikkaa joissa otettiin vain muutama näyte. Nämäkin näytteet ovat vanhoja, joten niistä ei näe kuinka kehitys nykyvuosiin on kulunut.
Järveen joutui aiemmin haja-asutuksen, Saarioisten paikallisen tehtaan sekä Pakkalan Osuusmeijerin jätevesiä. Nykyään vedet johdetaan Sahalahden jätevedenpuhdistamon kautta Myllyojaan ja Längelmäveteen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvessä on todettu lähes säännöllisesti ulosteperäisiä bakteereja, jotka heikentävät veden hygieenistä laatua. Uimisen kannalta vesi on kuitenkin hyvää. Yleisesti järvi soveltuu virkityskäyttöön hyvin.
