Ero sivun ”Parkanonjärvi (35.532.1.001)” versioiden välillä
(5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Järvi on vuosien saatossa rehevöitynyt ja vesikasvillisuus on vallannut sen matalat rannat johtuen ravinnekuormituksesta ja alhaisista kesävedenkorkeuksista. | ||
+ | |||
+ | Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Parkanon kaupunki ovat käynnistäneet Parkanonjärven kunnostushanketta ja sitä esiteltiin yleisölle 29.11.2011. | ||
+ | |||
+ | Parkanonjärvi luokitellaan ravinnepitoisuuksien perusteella reheväksi. Järven pintakerroksen fosforipitoisuus vaihtelee kasvukauden aikana pääasiallisesti välillä 20-40 μg/l kun taas klorofyllin pitoisuus vaihtelee välillä 10-35 mg/l. Järven historiassa on nähtävissä voimakkaat leväkukinnot vuosina 1995 ja 2002. Järven fosforin ja klorofyllin pitoisuudet ovat kuitenkin laskussa. Fosforin pitoisuus on ollut alle 45 μg/l kaikkina paitsi yhtenä vuotena, mikä kertoo hyvästä vedenlaadusta. Sen sijaan klorofyllin pitoisuus on useampana vuonna noussut yli tavoitellun pitoisuuden. Järven syvänteessä esiintyy myös happikatoa lopputalvella ja -kesällä. Pintavedessä happipitoisuus pysyy hyvänä vuoden ympäri. | ||
+ | [[Tiedosto:Parkanonjärvi.jpg|750px|left|]] | ||
+ | <small>Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Parkanonjärvessä kasvukauden aikana v. 1990-2014. Parkanonjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.</small> | ||
+ | |||
+ | Vedenkorkeus vaihtelee pääsääntöisesti 1-2 m vuoden minimin ja maksimin välillä. Matala vedenkorkeus kesällä aiheuttaa rantaviivan siirtymistä, mikä edelleen vaikeuttaa järven virkistyskäyttöä. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Parkanonjärvi on tunnettu sorsalintujen pesimäalue. | ||
+ | |||
+ | Järvi tunnetaan myös vahvasta kuhakannasta ja suurista hauistaan, vapa- ja verkkokalastajalle se on erinomainen kohde. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | |||
+ | Järveen rajoittuu 161 rantatilaa. | ||
+ | |||
+ | Parkanon jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan Viinikanjokeen (laskee Parkanonjärveen), mikä heikentää pintaveden laatua etenkin talvisin. Kesäisin vedet sekoittuvat koko vesipatsaaseen kun taas talvisin ne kulkevat pinnassa jään alla. Jätevedenpuhdistamon vedet vastaavat noin 40 %:sta typen kuormitusta ja 10 %:sta fosforin kuormitusta. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | |||
+ | Wikipedia. Parkanonjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.7.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Parkanonj%C3%A4rvi] |
Nykyinen versio 22. lokakuuta 2015 kello 10.00
Järvi
Nimi: Parkanonjärvi
Järvinumero: 35.532.1.001
Vesistöalue: Parkanonjärven lähialue (35.532)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 469,66 ha
Syvyys: 21,98 m
Keskisyvyys: 6,79 m
Tilavuus: 31 883 600 m³0,0319 km³ <br />31 883 600 000 l <br />
Rantaviiva: 25,47 km25 470 m <br />
Korkeustaso: 90 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Parkano
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Parkanonjärvi on pohjois-etelä-suuntainen, pitkänomainen järvi Kokemäenjoen vesistössä. Järvi sijaitsee kokonaisuudessaan Pirkanmaan pohjoisosassa, Parkanon kaupungin alueella, pääosin kaupungin keskustan eteläpuolella. Leveimmältä kohtaansa järven pohjoisosassa se on noin 1.5 kilometrin levyinen. Järven pituus on noin 7.8 kilometriä.
Järveen laskee pohjoisesta Viinikanjoki, joka tuo vettä sekä Parkanon Kirkkojärvestä että Kairolammesta. Vastaavasti järven vedet laskevat Vääräjoen kautta Kyrösjärven Heittolanlahteen.
Nykytila ja suojelu
Järvi on vuosien saatossa rehevöitynyt ja vesikasvillisuus on vallannut sen matalat rannat johtuen ravinnekuormituksesta ja alhaisista kesävedenkorkeuksista.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Parkanon kaupunki ovat käynnistäneet Parkanonjärven kunnostushanketta ja sitä esiteltiin yleisölle 29.11.2011.
Parkanonjärvi luokitellaan ravinnepitoisuuksien perusteella reheväksi. Järven pintakerroksen fosforipitoisuus vaihtelee kasvukauden aikana pääasiallisesti välillä 20-40 μg/l kun taas klorofyllin pitoisuus vaihtelee välillä 10-35 mg/l. Järven historiassa on nähtävissä voimakkaat leväkukinnot vuosina 1995 ja 2002. Järven fosforin ja klorofyllin pitoisuudet ovat kuitenkin laskussa. Fosforin pitoisuus on ollut alle 45 μg/l kaikkina paitsi yhtenä vuotena, mikä kertoo hyvästä vedenlaadusta. Sen sijaan klorofyllin pitoisuus on useampana vuonna noussut yli tavoitellun pitoisuuden. Järven syvänteessä esiintyy myös happikatoa lopputalvella ja -kesällä. Pintavedessä happipitoisuus pysyy hyvänä vuoden ympäri.
Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Parkanonjärvessä kasvukauden aikana v. 1990-2014. Parkanonjärvi on tyypitelty runsashumuksiseksi järveksi (Rh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 20 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.
Vedenkorkeus vaihtelee pääsääntöisesti 1-2 m vuoden minimin ja maksimin välillä. Matala vedenkorkeus kesällä aiheuttaa rantaviivan siirtymistä, mikä edelleen vaikeuttaa järven virkistyskäyttöä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Parkanonjärvi on tunnettu sorsalintujen pesimäalue.
Järvi tunnetaan myös vahvasta kuhakannasta ja suurista hauistaan, vapa- ja verkkokalastajalle se on erinomainen kohde.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järveen rajoittuu 161 rantatilaa.
Parkanon jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan Viinikanjokeen (laskee Parkanonjärveen), mikä heikentää pintaveden laatua etenkin talvisin. Kesäisin vedet sekoittuvat koko vesipatsaaseen kun taas talvisin ne kulkevat pinnassa jään alla. Jätevedenpuhdistamon vedet vastaavat noin 40 %:sta typen kuormitusta ja 10 %:sta fosforin kuormitusta.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Wikipedia. Parkanonjärvi. Internet-sivu. Viitattu 25.7.2014. [1]