Ero sivun ”Monganlampi (35.573.1.009)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Monganlampi sijaitsee Aurejärven pohjoisosan länsipuolella ja laskee vetensä Aurejärven Lautakodanlahteen. Pienikokoinen valuma-alue on metsä- ja suovaltainen. Peruskartan mukaan valuma-alue näyttää varsin luonnontilaiselta. Haja-asutusta ja peltoa ei ole valuma-alueella lainkaan. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 7 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 300 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Monganlammen vedenlaatua on tutkittu vuonna 1990. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuus näkyy Monganlammen vedenlaadussa vahvana humusleimana ja ruskeana värisävynä. Lisäksi suovesien vaikutuksesta vesi on hapanta. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystaso on fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli pintavedessä tutkittuna ajankohtana 25 µg/l. Typpipitoisuus oli puolestaan 460 µg/l eli se on luonnontasoa. | ||
| + | |||
| + | Tutkimusajankohta ajoittui joulukuulle eli syystäyskierrosta oli kulunut näytteenottohetkellä vasta vähän aikaa. Happitilanne olikin tutkittuna ajankohtana hyvä. Pohjan lähellä happivaje oli silti muodostunut jo tuntuvaksi, sillä hapen kyllästysaste oli laskenut 34 %. Lopputalvea kohden happivaje on pohjan lähellä voimistunut. Tilanne on ollut lopputalvella todennäköisesti kokonaisuutena joko hyvä tai tyydyttävä. Kerrosteisuuskausien lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. | ||
| + | |||
| + | Monganlampi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 09.27
Järvi
Nimi: Monganlampi
Järvinumero: 35.573.1.009
Vesistöalue: Aurejärven alue (35.573)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 7,78 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,99 km1 990 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Monganlampi sijaitsee Aurejärven pohjoisosan länsipuolella ja laskee vetensä Aurejärven Lautakodanlahteen. Pienikokoinen valuma-alue on metsä- ja suovaltainen. Peruskartan mukaan valuma-alue näyttää varsin luonnontilaiselta. Haja-asutusta ja peltoa ei ole valuma-alueella lainkaan.
Maksimisyvyys: 7 m
Veden keskiviipymä: 300 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Monganlammen vedenlaatua on tutkittu vuonna 1990.
Valuma-alueen metsä- ja suovaltaisuus näkyy Monganlammen vedenlaadussa vahvana humusleimana ja ruskeana värisävynä. Lisäksi suovesien vaikutuksesta vesi on hapanta. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta.
Rehevyystaso on fosforipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominainen. Fosforipitoisuus oli pintavedessä tutkittuna ajankohtana 25 µg/l. Typpipitoisuus oli puolestaan 460 µg/l eli se on luonnontasoa.
Tutkimusajankohta ajoittui joulukuulle eli syystäyskierrosta oli kulunut näytteenottohetkellä vasta vähän aikaa. Happitilanne olikin tutkittuna ajankohtana hyvä. Pohjan lähellä happivaje oli silti muodostunut jo tuntuvaksi, sillä hapen kyllästysaste oli laskenut 34 %. Lopputalvea kohden happivaje on pohjan lähellä voimistunut. Tilanne on ollut lopputalvella todennäköisesti kokonaisuutena joko hyvä tai tyydyttävä. Kerrosteisuuskausien lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia.
Monganlampi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä luonnontasosta kohonnut rehevyystaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
