Ero sivun ”Valkeajärvi (35.579.1.005)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Valkeajärvi sijaitsee Aurejärven Aureselän kaakkoispuolella. Valkeajärvi laskee vetensä Pahalammin, Pitkäjärven ja Mertuulammin kautta Aureselkään. Valuma-alue on melko pienikokoinen, ja veden vaihtuvuus onkin suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa hitaampi. Pienikokoinen Salmijärvi laskee Valkeajärven eteläosan Makkaralahteen. Peruskartan mukaan valuma-alue on suo- ja metsävaltainen. Järven pohjoispuolella sijaitsee lisäksi vähän pienialaisia peltoja ja vähäisessä määrin haja-asutusta. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 13 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 499 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Valkeajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1981, 1989, 1993, 2000 ja 2013. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Valkeajärven vedenlaadussa vahvana ja ajoittain jopa voimakkaana humusleimana. Lisäksi suovesien vaikutuksesta vesi on hapanta. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. Pitkällä aikavälillä veden humusleima on voimistunut ja vesi on myös ruskistunut. Esimerkiksi valuma-alueella tehdyt ojitukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia muutoksia vedenlaadussa. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Rehevyystaso on ollut humusvesien luonnontasoa lievästi suurempi. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Happitilanne on säilynyt talvisin kerrosteisuuskauden lopullakin pääsääntöisesti hyvänä. Vain talvella 1993 happitilanne heikentyi tyydyttäväksi. Pohjan lähellä todettiin tuolloin happikato. Hapeton alue rajoittui aivan syvimpään vesikerrokseen. Vesi oli hapettomuuden seurauksena tuolloin pohjan lähellä voimakkaan sameaa sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet. Myös sisäistä ravinnekuormitusta todettiin. Fosforipitoisuudet olivat pohjan lähellä yli 4-kertaiset ja typpipitoisuudet lähes 2-kertaiset pintaveteen nähden. Kesäkaudelta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. Happitilanne lienee kesäisin hyvä tai tyydyttävä. | ||
| + | |||
| + | Valkeajärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä humusvesien luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 13.08
Järvi
Nimi: Valkeajärvi
Järvinumero: 35.579.1.005
Vesistöalue: Pitkäjärven valuma-alue (35.579)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 51,12 ha
Syvyys: 13 m
Keskisyvyys: 3,46 m
Tilavuus: 1 769 940 m³0,00177 km³ <br />1 769 940 000 l <br />
Rantaviiva: 5,26 km5 260 m <br />
Korkeustaso: 157,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Valkeajärvi sijaitsee Aurejärven Aureselän kaakkoispuolella. Valkeajärvi laskee vetensä Pahalammin, Pitkäjärven ja Mertuulammin kautta Aureselkään. Valuma-alue on melko pienikokoinen, ja veden vaihtuvuus onkin suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa hitaampi. Pienikokoinen Salmijärvi laskee Valkeajärven eteläosan Makkaralahteen. Peruskartan mukaan valuma-alue on suo- ja metsävaltainen. Järven pohjoispuolella sijaitsee lisäksi vähän pienialaisia peltoja ja vähäisessä määrin haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 13 m
Veden keskiviipymä: 499 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Valkeajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1981, 1989, 1993, 2000 ja 2013.
Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Valkeajärven vedenlaadussa vahvana ja ajoittain jopa voimakkaana humusleimana. Lisäksi suovesien vaikutuksesta vesi on hapanta. Rapuja ja kalastoa ajatellen veden pH laskee liian alhaiseksi. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Veden sähkönjohtavuus on suovesille tyypillisesti alhainen. Vesi on runsashumuksisuudesta sekä ajoittain erittäin ruskeasta värisävystä huolimatta kirkasta. Pitkällä aikavälillä veden humusleima on voimistunut ja vesi on myös ruskistunut. Esimerkiksi valuma-alueella tehdyt ojitukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia muutoksia vedenlaadussa.
Rehevyystasossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä muutosta. Rehevyystaso on ollut humusvesien luonnontasoa lievästi suurempi. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Happitilanne on säilynyt talvisin kerrosteisuuskauden lopullakin pääsääntöisesti hyvänä. Vain talvella 1993 happitilanne heikentyi tyydyttäväksi. Pohjan lähellä todettiin tuolloin happikato. Hapeton alue rajoittui aivan syvimpään vesikerrokseen. Vesi oli hapettomuuden seurauksena tuolloin pohjan lähellä voimakkaan sameaa sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet. Myös sisäistä ravinnekuormitusta todettiin. Fosforipitoisuudet olivat pohjan lähellä yli 4-kertaiset ja typpipitoisuudet lähes 2-kertaiset pintaveteen nähden. Kesäkaudelta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. Happitilanne lienee kesäisin hyvä tai tyydyttävä.
Valkeajärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus sekä humusvesien luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
