Ero sivun ”Vähä-Petäjäjärvi (35.756.1.008)” versioiden välillä
(Kalat ja linnut) |
|||
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Vähä Petäjäjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Aureskosken kylän eteläpuolella. Se laskee vetensä Petäjäjärveen. Veden vaihtuvuus on suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa nopeampaa. Pienikokoinen valuma-alue (1 km²) koostuu metsästä ja suosta. Peltoa valuma-alueella ei ole lainkaan ja myös haja-asutusta on vain vähän. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 2 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 77 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Kuikka | + | Vähä Petäjäjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2002. |
| − | Kalalokki | + | |
| − | Telkkä | + | Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Vähä Petäjäjärven vedenlaadussa voimakkaana humusleimana sekä veden hapahkona luonteena. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä, joten tilanne ei ole erityisen hälyttävä. Veden sähkönjohtavuus on valuma-aluetekijöiden vuoksi alhainen. Vesi on voimakkaasta humusleimasta huolimatta kirkasta. |
| − | + | ||
| − | Ahven | + | Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella reheville vesille ominainen. Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontasosta kohonneet. |
| − | Särki | + | |
| − | Hauki | + | Happitilanne on ollut tutkittuina ajankohtina hyvä, mutta tutkimusajankohdat eivät ole osuneet kerrosteisuuskausien lopulle, joten varmaa tietoa järven happitilanteesta ei ole käytettävissä. Talvisin hapen kuluminen on todennäköisesti voimakasta, ja happitilanne voi heikentyä tyydyttäväksi tai jopa välttäväksi. Kesäisin happitalouden ongelmia ei todennäköisesti esiinny järven mataluuden vuoksi. |
| − | Salakka | + | |
| + | Vähä Petäjäjärvi soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus sekä rehevyys. Todellisuudessa vedenlaatu lienee lähempänä välttävää tasoa, sillä happitilanne on todennäköisesti lopputalvella tyydyttävä tai jopa välttävä. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
| + | |||
| + | Lintuhavaintoja: Kuikka, Kalalokki, Telkkä, Joutsen | ||
| + | |||
| + | Kalahavaintoja: Ahven, Särki, Hauki, Salakka | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 13.23
Järvi
Nimi: Vähä-Petäjäjärvi
Järvinumero: 35.756.1.008
Vesistöalue: Sahajoen valuma-alue (35.756)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 58,57 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,9 km8 900 m <br />
Korkeustaso: 116,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Juupajoki
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vähä Petäjäjärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Aureskosken kylän eteläpuolella. Se laskee vetensä Petäjäjärveen. Veden vaihtuvuus on suomalaisten järvien keskimääräistä tasoa nopeampaa. Pienikokoinen valuma-alue (1 km²) koostuu metsästä ja suosta. Peltoa valuma-alueella ei ole lainkaan ja myös haja-asutusta on vain vähän.
Maksimisyvyys: 2 m
Veden keskiviipymä: 77 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Vähä Petäjäjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2002.
Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Vähä Petäjäjärven vedenlaadussa voimakkaana humusleimana sekä veden hapahkona luonteena. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä, joten tilanne ei ole erityisen hälyttävä. Veden sähkönjohtavuus on valuma-aluetekijöiden vuoksi alhainen. Vesi on voimakkaasta humusleimasta huolimatta kirkasta.
Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella reheville vesille ominainen. Myös typpipitoisuudet ovat olleet lievästi luonnontasosta kohonneet.
Happitilanne on ollut tutkittuina ajankohtina hyvä, mutta tutkimusajankohdat eivät ole osuneet kerrosteisuuskausien lopulle, joten varmaa tietoa järven happitilanteesta ei ole käytettävissä. Talvisin hapen kuluminen on todennäköisesti voimakasta, ja happitilanne voi heikentyä tyydyttäväksi tai jopa välttäväksi. Kesäisin happitalouden ongelmia ei todennäköisesti esiinny järven mataluuden vuoksi.
Vähä Petäjäjärvi soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät veden hapahko luonne, runsashumuksisuus sekä rehevyys. Todellisuudessa vedenlaatu lienee lähempänä välttävää tasoa, sillä happitilanne on todennäköisesti lopputalvella tyydyttävä tai jopa välttävä.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Lintuhavaintoja: Kuikka, Kalalokki, Telkkä, Joutsen
Kalahavaintoja: Ahven, Särki, Hauki, Salakka
