Ero sivun ”Pitkäjärvi (35.582.1.027)” versioiden välillä
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Pitkäjärvi on kuulunut soiden ennallistamishankkeeseen ja veden laadusta on varsin runsaasti tuloksia vuosien 1980-2008 ajalta | + | Pitkäjärvi on kuulunut soiden ennallistamishankkeeseen ja veden laadusta on varsin runsaasti tuloksia vuosien 1980-2008 ajalta. Tulosten perusteella järven happitalous on tyydyttävää tai heikoimmillaan välttävää tasoa. Happivaje voi olla voimakas lopputalvellakin ja myös loppukesällä alusvesi voi olla vähähappista/hapetonta. |
Veden humusleima on voimakas ja pH erittäin alhainen, joten tässä suhteessa veden laatu on heikko, vaikkakin luonnontilainen. Fosforipitoisuus on ollut viime vuosina lievästi rehevien vesien tasoa eli alhaisempi kuin 1980-luvun alussa. Levien määrää kuvaava klorofyllin määräkin on vaihdellut karun ja lievästi rehevän veden luokissa. Korkeimmillaan fosforipitoisuus kävi Pirkanmaan ympäristökeskuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella vuonna 2001 yli tason 100 µg P/l. Klorofyllipitoisuudet pysyivät kuitenkin alhaisina. Myös typen ja ammoniumtypen määrä oli tuolloin nykytilannetta suurempi. Mahdollisista toimenpiteistä ja niiden ajoittumisesta alueella kannattaa kysellä metsähallitukselta. | Veden humusleima on voimakas ja pH erittäin alhainen, joten tässä suhteessa veden laatu on heikko, vaikkakin luonnontilainen. Fosforipitoisuus on ollut viime vuosina lievästi rehevien vesien tasoa eli alhaisempi kuin 1980-luvun alussa. Levien määrää kuvaava klorofyllin määräkin on vaihdellut karun ja lievästi rehevän veden luokissa. Korkeimmillaan fosforipitoisuus kävi Pirkanmaan ympäristökeskuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella vuonna 2001 yli tason 100 µg P/l. Klorofyllipitoisuudet pysyivät kuitenkin alhaisina. Myös typen ja ammoniumtypen määrä oli tuolloin nykytilannetta suurempi. Mahdollisista toimenpiteistä ja niiden ajoittumisesta alueella kannattaa kysellä metsähallitukselta. | ||
Nykyinen versio 28. lokakuuta 2015 kello 14.21
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.582.1.027
Vesistöalue: Liesijoen alue (35.582)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 8,74 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,05 km2 050 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärvi sijaitsee Seitsemisen kansallispuistossa ja sen rannalla on samanniminen kämppä. Muutoin järvi on luonnollisesti rakentamaton. Se saa vesiä myös Onkilammesta. Myös sen luoteispuolella sijaitseva Pikkulammi on laskettu sen valuma-alueeseen kuuluvaksi, vaikkei kartalla olekaan selvää yhdysojaa. Sama koskee Pitkäjärvestä itään sijaitsevaa pientä Käsikivenlammia, jonka juoksu on vanhoissa kartoista Pitkäjärveä kohti. Pitkäjärvestä vedet laskevat Seitsemisjoen suuntaan ja edelleen Liesijokeen.
Maksimisyvyys: 7,9 m
Veden keskiviipymä: 106 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärvi on kuulunut soiden ennallistamishankkeeseen ja veden laadusta on varsin runsaasti tuloksia vuosien 1980-2008 ajalta. Tulosten perusteella järven happitalous on tyydyttävää tai heikoimmillaan välttävää tasoa. Happivaje voi olla voimakas lopputalvellakin ja myös loppukesällä alusvesi voi olla vähähappista/hapetonta.
Veden humusleima on voimakas ja pH erittäin alhainen, joten tässä suhteessa veden laatu on heikko, vaikkakin luonnontilainen. Fosforipitoisuus on ollut viime vuosina lievästi rehevien vesien tasoa eli alhaisempi kuin 1980-luvun alussa. Levien määrää kuvaava klorofyllin määräkin on vaihdellut karun ja lievästi rehevän veden luokissa. Korkeimmillaan fosforipitoisuus kävi Pirkanmaan ympäristökeskuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella vuonna 2001 yli tason 100 µg P/l. Klorofyllipitoisuudet pysyivät kuitenkin alhaisina. Myös typen ja ammoniumtypen määrä oli tuolloin nykytilannetta suurempi. Mahdollisista toimenpiteistä ja niiden ajoittumisesta alueella kannattaa kysellä metsähallitukselta.
Pitkäjärven veden laatu on tavanomaisen virkistyskäytön kannalta varsin heikko mm. veden erittäin voimakkaan värin ja happamuuden takia. Veden näkösyvyys on ollut parhaimmillaan vain yhden metrin luokkaa, heikoimmillaan vain 0,5 metrin luokkaa.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
