Ero sivun ”Vähä Särkijärvi (35.359.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven teoreettiseksi keskiviipymäksi saadaan keskisyvyydellä 2,4 metriä (kokonaissyvyys 7,4 m) noin 11,5 kuukautta, joten veden vaihtuvuus ei ole kovin nopeaa, paremminkin lähellä keskimääräistä. Järveen laskee 2 ojaa, joista ainakin järven eteläpäähän laskevassa ojassa on todettu likaantumista, tosin tulokset ovat jo vuodelta 1992. Itse Vähä Särkijärvi on tutkittu vuosina 1983, 1992 ja 2003. Tuoreimmat talvitulokset ovat vuodelta 2003 ja kesätulokset vuodelta 1992. | ||
| + | |||
| + | Järven happitilanne oli ankarana talvena 2003 vain välttävä. Alusvesi oli hapetonta ja pinnassakin todettiin happivajetta. Peruslaadultaan vesi oli humussävytteistä, ei kuitenkaan yhtä tummaa kuin varsinaisissa suojärvissä. Ravinnetaso oli talvella alhainen, jopa karujen humusvesien tasoa. Veden pH laskee tulosten valossa talvisin hapahkolle alueelle. Puskurikyky on tyydyttävä, joten kyse ei ole happamoituneesta järvestä. Puskurikyky on jopa noussut. | ||
| + | |||
| + | 1990-luvun tulosten perusteella fosforitaso kohoaa kesällä lievästi rehevien vesien luokkaan. Klorofyllipitoisuus oli elokuussa 1992 rehevien vesien luokassa, vaikkei voimakasta levänmuodostusta todettukaan. Sameusarvo (2,6 FNU) kertoi kuitenkin lievästä leväsameudesta. Mataluudestaan huolimatta järvi oli selvästi kerrostunut lämpötilan mukaan. Tätä edesauttaa järven tuulilta suojaisa sijainti. Happitilanne oli tyydyttävä. Lievän rehevöitymisen seuraukset näkyivät järven happitaloudessa, sillä pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Viiden metrin syvyydessä happea oli vielä jonkin verran, joskin vaje oli täälläkin voimakas. Pääosa järven vesimassasta (0-4 m) oli hapekasta tilanteen oltua tämän tyyppisille järville tyypillinen. Alusveden tilavuus on yksinkertaisesti liian pieni etenkin kun lievää rehevyystason nousua oli havaittavissa. | ||
| + | |||
| + | Vähä Särkijärven soveltuvuus virkistyskäyttöön on vähintään tyydyttävä. Alusveden happihäiriöt ja lievästi kohonnut rehevyystaso pudottavat en kuitenkin tyydyttävään laatuluokkaan. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 09.32
Järvi
Nimi: Vähä Särkijärvi
Järvinumero: 35.359.1.002
Vesistöalue: Iso Särkijärven valuma-alue (35.359)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,34 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,23 km2 230 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vähä Särkijärvi sijaitsee Näsijärveen kuuluvan Kurunlahden ja Iso Särkijärven välissä laskien viimeksi mainittuun. Valuma-alue on pieni, peruskartalta arvioiden vain yhden neliökilometrin luokkaa. Järven eteläpää ja pohjoispää ovat rannoiltaan soistuneita. Vesikasvillisuus on ainakin järven eteläpäässä runsasta. Järven eteläpuolella sijaitsee pieni kurjellekin soveltuva lettoalue. Pohjoisrannan tuntumassa sijaitsevat pellot ovat olleet vuosia paketissa, joten täältä tulevat ravinnevalumat lienevät tänä päivänä vähäisiä.
Maksimisyvyys: 7,4 m
Veden keskiviipymä: 345 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Järven teoreettiseksi keskiviipymäksi saadaan keskisyvyydellä 2,4 metriä (kokonaissyvyys 7,4 m) noin 11,5 kuukautta, joten veden vaihtuvuus ei ole kovin nopeaa, paremminkin lähellä keskimääräistä. Järveen laskee 2 ojaa, joista ainakin järven eteläpäähän laskevassa ojassa on todettu likaantumista, tosin tulokset ovat jo vuodelta 1992. Itse Vähä Särkijärvi on tutkittu vuosina 1983, 1992 ja 2003. Tuoreimmat talvitulokset ovat vuodelta 2003 ja kesätulokset vuodelta 1992.
Järven happitilanne oli ankarana talvena 2003 vain välttävä. Alusvesi oli hapetonta ja pinnassakin todettiin happivajetta. Peruslaadultaan vesi oli humussävytteistä, ei kuitenkaan yhtä tummaa kuin varsinaisissa suojärvissä. Ravinnetaso oli talvella alhainen, jopa karujen humusvesien tasoa. Veden pH laskee tulosten valossa talvisin hapahkolle alueelle. Puskurikyky on tyydyttävä, joten kyse ei ole happamoituneesta järvestä. Puskurikyky on jopa noussut.
1990-luvun tulosten perusteella fosforitaso kohoaa kesällä lievästi rehevien vesien luokkaan. Klorofyllipitoisuus oli elokuussa 1992 rehevien vesien luokassa, vaikkei voimakasta levänmuodostusta todettukaan. Sameusarvo (2,6 FNU) kertoi kuitenkin lievästä leväsameudesta. Mataluudestaan huolimatta järvi oli selvästi kerrostunut lämpötilan mukaan. Tätä edesauttaa järven tuulilta suojaisa sijainti. Happitilanne oli tyydyttävä. Lievän rehevöitymisen seuraukset näkyivät järven happitaloudessa, sillä pohjan läheinen vesi oli hapetonta. Viiden metrin syvyydessä happea oli vielä jonkin verran, joskin vaje oli täälläkin voimakas. Pääosa järven vesimassasta (0-4 m) oli hapekasta tilanteen oltua tämän tyyppisille järville tyypillinen. Alusveden tilavuus on yksinkertaisesti liian pieni etenkin kun lievää rehevyystason nousua oli havaittavissa.
Vähä Särkijärven soveltuvuus virkistyskäyttöön on vähintään tyydyttävä. Alusveden happihäiriöt ja lievästi kohonnut rehevyystaso pudottavat en kuitenkin tyydyttävään laatuluokkaan.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
