Ero sivun ”Pyydysjärvi (35.359.1.007)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Pyydysjärvi sijaitsee noin 8 km Kurun taajamasta pohjoiseen. Valuma-alueen latvoilla sijaitsee pari suolampea (Mustalammi ja Kukkarolammi) sekä toiselta rannaltaan suometsään rajautuva pienikokoinen Pitkäjärvi. Näiden vedet laskevat pienen ojan kautta Pyydysjärven pohjoisosaan, jonne laskee myös 2 muuta pientä ojaa. Pyydysjärven rantavyöhyke on myös osin suoperäistä maata. Suon osuus muutoin metsäisestä valuma-alueesta on siksi merkittävä, että se näkyy veden laadussa voimakkaana humusleimana. | ||
| + | |||
| + | Pyydysjärvi on sijoitettu Suomen vesistön julkaisussa (Ekholm 1993) Iso Särkijärven valuma-alueelle. Peruskartan nro 2213 08 mukaan sen vedet laskisivat kuinkin Kiltinkorvenojaan, joka laskee Kuusijärveen (Kuusijärven-Haukkajoen alue 35.362). | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 5,3 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 83 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Pyydysjärvestä on vain yhdet tutkimustulokset, nekin jo vuodelta 1984. Järvi on melko matala (kokonaissyvyys 5,3 m) ja veden vaihtuvuus on laskennallisesti nopeaa. | ||
| + | |||
| + | Ainot näytteet on otettu siis helmikuun alussa. Happea oli tuolloin pohjalla 3,0 mg/l, joten lopputalvella happi kuluu pohjan läheltä vähiin. Kesätilannetta ei ole tutkittu. Pintaveden tumma väri (240) huomioiden lämpötilakerrosteisuuden muodostuminen kesälläkin on mahdollista. Humuksen runsaus näkyy veden erittäin tummana värinä. Veden pH oli talvella 1984 erittäin alhainen (4,3), joten kyse on happamasta suojärvestä, jossa voivat tulla toimeen lähinnä ahven ja hauki. Ravinnetaso oli lähellä humusjärvien normaalia tasoa. Kesäajan fosforitaso voi olla hieman talviaikaa korkeampi, tuloksia ei kuitenkaan ole käytettävissä. | ||
| + | |||
| + | Pyydysjärven veden laadun yleislaatuluokka jää jo vanhojen talvitulosten valossa välttäväksi tai jopa huonoksi (happamuus) painotuksen mukaan. Laatuluokkaa laskevat humuksen runsaus ja alhainen pH. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 09.38
Järvi
Nimi: Pyydysjärvi
Järvinumero: 35.359.1.007
Vesistöalue: Iso Särkijärven valuma-alue (35.359)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 11,2 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,4 km1 400 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pyydysjärvi sijaitsee noin 8 km Kurun taajamasta pohjoiseen. Valuma-alueen latvoilla sijaitsee pari suolampea (Mustalammi ja Kukkarolammi) sekä toiselta rannaltaan suometsään rajautuva pienikokoinen Pitkäjärvi. Näiden vedet laskevat pienen ojan kautta Pyydysjärven pohjoisosaan, jonne laskee myös 2 muuta pientä ojaa. Pyydysjärven rantavyöhyke on myös osin suoperäistä maata. Suon osuus muutoin metsäisestä valuma-alueesta on siksi merkittävä, että se näkyy veden laadussa voimakkaana humusleimana.
Pyydysjärvi on sijoitettu Suomen vesistön julkaisussa (Ekholm 1993) Iso Särkijärven valuma-alueelle. Peruskartan nro 2213 08 mukaan sen vedet laskisivat kuinkin Kiltinkorvenojaan, joka laskee Kuusijärveen (Kuusijärven-Haukkajoen alue 35.362).
Maksimisyvyys: 5,3 m
Veden keskiviipymä: 83 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Pyydysjärvestä on vain yhdet tutkimustulokset, nekin jo vuodelta 1984. Järvi on melko matala (kokonaissyvyys 5,3 m) ja veden vaihtuvuus on laskennallisesti nopeaa.
Ainot näytteet on otettu siis helmikuun alussa. Happea oli tuolloin pohjalla 3,0 mg/l, joten lopputalvella happi kuluu pohjan läheltä vähiin. Kesätilannetta ei ole tutkittu. Pintaveden tumma väri (240) huomioiden lämpötilakerrosteisuuden muodostuminen kesälläkin on mahdollista. Humuksen runsaus näkyy veden erittäin tummana värinä. Veden pH oli talvella 1984 erittäin alhainen (4,3), joten kyse on happamasta suojärvestä, jossa voivat tulla toimeen lähinnä ahven ja hauki. Ravinnetaso oli lähellä humusjärvien normaalia tasoa. Kesäajan fosforitaso voi olla hieman talviaikaa korkeampi, tuloksia ei kuitenkaan ole käytettävissä.
Pyydysjärven veden laadun yleislaatuluokka jää jo vanhojen talvitulosten valossa välttäväksi tai jopa huonoksi (happamuus) painotuksen mukaan. Laatuluokkaa laskevat humuksen runsaus ja alhainen pH.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
