Ero sivun ”Leppäjärvi (35.369.1.003)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Leppäjärvi sijaitsee Kuusijärven koillispuolella, ja sen vedet laskevat Leppäjärvenojaa pitkin Isoon Kalliojärveen ja edelleen Haukkajokeen. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa. Keskiviipymä on noin 4 kuukautta. Valuma-alue on pienten soiden pirstomaa karua metsämaastoa. Peruskartan mukaan valuma-alueella ei ole lainkaan peltoa eikä haja-asutusta. Valuma-alue on siten melko luonnontilainen, ja järveen kohdistuva kuormituspaine on vähäinen. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 11 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 121 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Leppäjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1979 ja 1985. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Leppäjärven vedenlaadussa erittäin ruskeana värisävynä ja voimakkaana humusleimana. Valuma-alueen karuuden vuoksi vesi on siitä huolimatta kirkasta. Suovesien vaikutuksesta vesi on erittäin hapanta. Leppäjärveä voidaan luonnehtia happamoituneeksi. Puskurikyky on valuma-aluetekijöiden vuoksi heikko, ja valuma-alueelta tulevat vedet säätelevätkin Leppäjärven veden happamuustasoa. Veden sähkönjohtavuus on alhainen. | ||
| + | |||
| + | Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella melko alhainen. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet karujen ja lievästi rehevien vesien raja-arvon (12 µg/l) molemmin puolin. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Pitkällä aikavälillä rehevyystasossa ei voida todeta muutosta. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne oli lopputalvella 1979 kokonaisuutena tyydyttävä, sillä vaikka päällysvedessä happitilanne oli hyvä, pohjan lähellä todettiin happikato. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt, mikä näkyi pohjan läheisessä vesikerroksessa kohonneina ravinnepitoisuuksina pintaveteen nähden. Vuonna 1985 näytteenotto ajoittui joulukuulle, joten syystäyskierrosta oli kulunut vain lyhyt aika. Happitilanne oli tuolloin hyvä, joskin pohjan lähellä happivaje oli muodostunut jo selväksi. Kesäkerrosteisuuden lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia. | ||
| + | |||
| + | Leppäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Leppäjärven vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Lisäksi vesi on erittäin hapanta. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 09.54
Järvi
Nimi: Leppäjärvi
Järvinumero: 35.369.1.003
Vesistöalue: Kalliojärvien valuma-alue (35.369)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 17,73 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,04 km3 040 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Leppäjärvi sijaitsee Kuusijärven koillispuolella, ja sen vedet laskevat Leppäjärvenojaa pitkin Isoon Kalliojärveen ja edelleen Haukkajokeen. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa. Keskiviipymä on noin 4 kuukautta. Valuma-alue on pienten soiden pirstomaa karua metsämaastoa. Peruskartan mukaan valuma-alueella ei ole lainkaan peltoa eikä haja-asutusta. Valuma-alue on siten melko luonnontilainen, ja järveen kohdistuva kuormituspaine on vähäinen.
Maksimisyvyys: 11 m
Veden keskiviipymä: 121 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Leppäjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1979 ja 1985.
Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy Leppäjärven vedenlaadussa erittäin ruskeana värisävynä ja voimakkaana humusleimana. Valuma-alueen karuuden vuoksi vesi on siitä huolimatta kirkasta. Suovesien vaikutuksesta vesi on erittäin hapanta. Leppäjärveä voidaan luonnehtia happamoituneeksi. Puskurikyky on valuma-aluetekijöiden vuoksi heikko, ja valuma-alueelta tulevat vedet säätelevätkin Leppäjärven veden happamuustasoa. Veden sähkönjohtavuus on alhainen.
Rehevyystaso on ollut fosforipitoisuuden perusteella melko alhainen. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet karujen ja lievästi rehevien vesien raja-arvon (12 µg/l) molemmin puolin. Typpipitoisuudet ovat olleet luonnontasoa. Pitkällä aikavälillä rehevyystasossa ei voida todeta muutosta.
Happitilanne oli lopputalvella 1979 kokonaisuutena tyydyttävä, sillä vaikka päällysvedessä happitilanne oli hyvä, pohjan lähellä todettiin happikato. Sisäinen kuormitus oli käynnistynyt, mikä näkyi pohjan läheisessä vesikerroksessa kohonneina ravinnepitoisuuksina pintaveteen nähden. Vuonna 1985 näytteenotto ajoittui joulukuulle, joten syystäyskierrosta oli kulunut vain lyhyt aika. Happitilanne oli tuolloin hyvä, joskin pohjan lähellä happivaje oli muodostunut jo selväksi. Kesäkerrosteisuuden lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia.
Leppäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. Leppäjärven vesi on erittäin ruskeaa ja runsashumuksista. Lisäksi vesi on erittäin hapanta.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
