Ero sivun ”Liesijärvi (35.583.1.001)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Liesijärvi on samannimisen vesistöalueen alin järvi, jonka luusuassa valuma-alueen koko on 38,91 km². Tarkemmin se sijaitsee Kuru-Parkano tien eteläpuolella siten, että sen lounaisosa sijoittuu Seitsemisen kansallispuiston alueelle. Tämä alue on luonnontilaista ja rakentamatonta, mutta muutoin Liesijärven rannoilla on mökkejä. Valuma-alueella sijaitsee kymmenkunta muutakin järveä sekä lukuisia pieniä lampia. Luonteenomaisena piirteenä järvestä pohjoiseen suuntautuvalle valuma-alueelle voidaan mainita ojitetut suot ja metsämaat. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 5,1 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 108 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Vedenlaatua on tutkittu vuosina 1974, 1980, 1989, 1993 ja 1999 sekä erillisellä pintavesinäytteellä vuosina 2008, 2011 ja 2012. Liesijärvi on pinta-alaansa nähden matala järvi, joten veden vaihtuvuus on melko nopeaa. Mataluus huomioiden järven happitilanne pysyy pääosin hyvänä. Lähinnä pohjalla voi esiintyä talvisin happivajetta. | ||
| + | |||
| + | Humusta on runsaasti ja veden pH jää talvisin jopa alle 5,0 kuvaten siten varsin hapanta vettä. Puskurikykyä vedessä ei juuri ole, minkä vuoksi happamia piikkejä ilmenee järvellä valumakausina. Vesistöjen rehevyyden sisävesissä pääosin määräävän fosforin pitoisuus on ollut 1990-luvun tuloksissa lievästi reheville vesille ominainen, kun taso oli 1980-luvulla reheville vesille ominainen. Rehevyyttä ovat kohottaneet tuolloin mahdollisesti suo-ojitukset ja muut metsähoitotoimenpiteet (lannoitukset, hakkuut). | ||
| + | |||
| + | Talvella 2012 typpipitoisuus (790 µg/l) oli humusvedelle normaali ja fosforipitoisuus (20 µg/l) oli lievästi rehevälle vesistölle ominainen. Järven tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1990–2010 lukujen aikana. | ||
| + | |||
| + | Liesijärven virkistyskelpoisuus on arvioitu aiemmin 1980-tulosten valossa välttäväksi. Ravinnetaso oli tuolloin hieman korkeampi, mihin verrattuna tila on nyt hieman parempi ja virkistyskelpoisuuskin järven suuri koko huomioiden lähellä tyydyttävää ollen kuitenkin talvella 2012 välttävä. Vaikka järven arvo kalavetenä jää happamuuden osalta välttäväksi, Liesijärvi on ainakin takavuosina ollut hyvä pilkkijärvi isoine ahvenineen. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.05
Järvi
Nimi: Liesijärvi
Järvinumero: 35.583.1.001
Vesistöalue: Liesijärven valuma-alue (35.583)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 192,13 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 16,17 km16 170 m <br />
Korkeustaso: 160,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Liesijärvi on samannimisen vesistöalueen alin järvi, jonka luusuassa valuma-alueen koko on 38,91 km². Tarkemmin se sijaitsee Kuru-Parkano tien eteläpuolella siten, että sen lounaisosa sijoittuu Seitsemisen kansallispuiston alueelle. Tämä alue on luonnontilaista ja rakentamatonta, mutta muutoin Liesijärven rannoilla on mökkejä. Valuma-alueella sijaitsee kymmenkunta muutakin järveä sekä lukuisia pieniä lampia. Luonteenomaisena piirteenä järvestä pohjoiseen suuntautuvalle valuma-alueelle voidaan mainita ojitetut suot ja metsämaat.
Maksimisyvyys: 5,1 m
Veden keskiviipymä: 108 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatua on tutkittu vuosina 1974, 1980, 1989, 1993 ja 1999 sekä erillisellä pintavesinäytteellä vuosina 2008, 2011 ja 2012. Liesijärvi on pinta-alaansa nähden matala järvi, joten veden vaihtuvuus on melko nopeaa. Mataluus huomioiden järven happitilanne pysyy pääosin hyvänä. Lähinnä pohjalla voi esiintyä talvisin happivajetta.
Humusta on runsaasti ja veden pH jää talvisin jopa alle 5,0 kuvaten siten varsin hapanta vettä. Puskurikykyä vedessä ei juuri ole, minkä vuoksi happamia piikkejä ilmenee järvellä valumakausina. Vesistöjen rehevyyden sisävesissä pääosin määräävän fosforin pitoisuus on ollut 1990-luvun tuloksissa lievästi reheville vesille ominainen, kun taso oli 1980-luvulla reheville vesille ominainen. Rehevyyttä ovat kohottaneet tuolloin mahdollisesti suo-ojitukset ja muut metsähoitotoimenpiteet (lannoitukset, hakkuut).
Talvella 2012 typpipitoisuus (790 µg/l) oli humusvedelle normaali ja fosforipitoisuus (20 µg/l) oli lievästi rehevälle vesistölle ominainen. Järven tilassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1990–2010 lukujen aikana.
Liesijärven virkistyskelpoisuus on arvioitu aiemmin 1980-tulosten valossa välttäväksi. Ravinnetaso oli tuolloin hieman korkeampi, mihin verrattuna tila on nyt hieman parempi ja virkistyskelpoisuuskin järven suuri koko huomioiden lähellä tyydyttävää ollen kuitenkin talvella 2012 välttävä. Vaikka järven arvo kalavetenä jää happamuuden osalta välttäväksi, Liesijärvi on ainakin takavuosina ollut hyvä pilkkijärvi isoine ahvenineen.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
