Ero sivun ”Luomajärvi (35.356.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Luomajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979 ja 2011. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuuden vuoksi Luomajärven vesi on ruskeaa ja runsashumuksista. Lisäksi suovesien vaikutus näkyy pienenä sähkönjohtavuutena ja veden hapahkona luonteena. 70-luvulla veden pH laski jopa tason 6,0 alapuolelle, mitä pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta liian alhaisena tasona. Vuoden 2011 tulosten perusteella happamuustaso on nykyisin hiukan parempi, sillä veden pH pysyi talvella tason 6,0 yläpuolella. Vesi on ollut tutkittuina ajankohtina ruskeasta väristä huolimatta kirkasta tai vain lievästi sameaa. | ||
| + | |||
| + | 70-luvun tulosten perusteella hapen kuluminen on talvisin jään alla runsaan humuksen määrän vuoksi nopeaa. Talvella 1979 happi oli kulunut pohjan läheltä kokonaan loppuun, ja kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä. Happikadon vuoksi sisäinen kuormitus oli käynnistynyt. Etenkin rautapitoisuudet olivat kohonneet pohjan lähellä voimakkaasti. Talvella 2011 hapen kuluminen oli pintavedessä voimakasta. Pohjan läheltä ei ole tutkimustuloksia käytettävissä. Raudan ja mangaanin kohonneet pitoisuudet 3,5 metrin syvyydellä viittaavat heikkoon happitilanteeseen syvännealueella syvimmässä vesikerroksessa. Kesällä 1978 happitilanne oli varsin hyvä. | ||
| + | |||
| + | Luomajärven ravinnetaso on lievästi luonnontilasta kohonnut. Kesällä 1978 ravinnetaso oli karujen vesien tasolla sekä fosforin että typen osalta. Jo seuraavana talvena ravinnetaso oli selvästi suurempi ja lievästi rehevä. Talvella 2011 ravinnetaso indikoi myös lievää rehevyyttä, joten selvää muutosta ei ole todettavissa. | ||
| + | |||
| + | Luomajärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät vahva humusleima, veden ruskea värisävy sekä luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. Lisäksi happitaloudessa on todettavissa häiriöitä. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.07
Järvi
Nimi: Luomajärvi
Järvinumero: 35.356.1.003
Vesistöalue: Torttiojan valuma-alue (35.356)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 30,35 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,51 km2 510 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Luomajärvi on yksi säännöstellyn Torttijärven vesistöalueen latvajärvistä. Tarkemmin se sijaitsee Kuru-Parkano-tien varressa Luoteen kylässä. Pienehkö valuma-alue on suo- ja metsävaltainen. Järven rannoilla on jokunen mökki ja koillispuolella pieniä peltoja. Osa rannoista on peruskartan mukaan ruohottuneet.
Maksimisyvyys: 5,7 m
Veden keskiviipymä: 431 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Luomajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1979 ja 2011.
Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuuden vuoksi Luomajärven vesi on ruskeaa ja runsashumuksista. Lisäksi suovesien vaikutus näkyy pienenä sähkönjohtavuutena ja veden hapahkona luonteena. 70-luvulla veden pH laski jopa tason 6,0 alapuolelle, mitä pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta liian alhaisena tasona. Vuoden 2011 tulosten perusteella happamuustaso on nykyisin hiukan parempi, sillä veden pH pysyi talvella tason 6,0 yläpuolella. Vesi on ollut tutkittuina ajankohtina ruskeasta väristä huolimatta kirkasta tai vain lievästi sameaa.
70-luvun tulosten perusteella hapen kuluminen on talvisin jään alla runsaan humuksen määrän vuoksi nopeaa. Talvella 1979 happi oli kulunut pohjan läheltä kokonaan loppuun, ja kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä. Happikadon vuoksi sisäinen kuormitus oli käynnistynyt. Etenkin rautapitoisuudet olivat kohonneet pohjan lähellä voimakkaasti. Talvella 2011 hapen kuluminen oli pintavedessä voimakasta. Pohjan läheltä ei ole tutkimustuloksia käytettävissä. Raudan ja mangaanin kohonneet pitoisuudet 3,5 metrin syvyydellä viittaavat heikkoon happitilanteeseen syvännealueella syvimmässä vesikerroksessa. Kesällä 1978 happitilanne oli varsin hyvä.
Luomajärven ravinnetaso on lievästi luonnontilasta kohonnut. Kesällä 1978 ravinnetaso oli karujen vesien tasolla sekä fosforin että typen osalta. Jo seuraavana talvena ravinnetaso oli selvästi suurempi ja lievästi rehevä. Talvella 2011 ravinnetaso indikoi myös lievää rehevyyttä, joten selvää muutosta ei ole todettavissa.
Luomajärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät vahva humusleima, veden ruskea värisävy sekä luonnontasosta lievästi kohonnut rehevyystaso. Lisäksi happitaloudessa on todettavissa häiriöitä.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
