Ero sivun ”Työtönjärvi (35.352.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Veden laatu on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1993 1999 ja 2009. Ensimmäiset tulokset ovat helmikuulta 1978 ja viimeiset helmikuulta 2009. Järven happitaloudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta sen ollessa tyydyttävää tasoa. Happi voi siis loppua pohjalta lopputalvisin ja myös loppukesällä alusvedessä esiintyy hapen kulumista. Vesistön virkistyskäytön kannalta suurta ongelmaa ei ole. | ||
| + | |||
| + | Vesistön pääreitille tyypillisesti humusta on runsaasti, mistä seuraa veden erittäin tumma väri ja alhainen happamuustaso. Veden pH:n ollessa talvisin luokkaa 5,0 happamuuden suhteen vain kestävimmät eliöt tulevat toimeen. Rehevyystasoltaan Työtönjärvi kuuluu lievästi reheviin vesiin, sillä karuissa humusvesissä fosforitaso on luokkaa 10-15 µg/l, kun Työtönjärvessä pintaveden fosforipitoisuus on ollut talvisin välillä 18-26 µg/l ja ainoissa kesätuloksissa (11.7.1998) 14 µg/l. | ||
| + | |||
| + | Työtönjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön jää käytetyssä luokituksessa välttäväksi veden happamuuden ja runsaan humuksen määrän takia. Vesi on tummaa, eikä näkösyvyyskään ole kovin suuri. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.18
Järvi
Nimi: Työtönjärvi
Järvinumero: 35.352.1.002
Vesistöalue: Työtönjoen - Pitkäjärven alue (35.352)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 30,27 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,38 km5 380 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Veden laatu on tutkittu vuosina 1978, 1979, 1993 1999 ja 2009. Ensimmäiset tulokset ovat helmikuulta 1978 ja viimeiset helmikuulta 2009. Järven happitaloudessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta sen ollessa tyydyttävää tasoa. Happi voi siis loppua pohjalta lopputalvisin ja myös loppukesällä alusvedessä esiintyy hapen kulumista. Vesistön virkistyskäytön kannalta suurta ongelmaa ei ole.
Vesistön pääreitille tyypillisesti humusta on runsaasti, mistä seuraa veden erittäin tumma väri ja alhainen happamuustaso. Veden pH:n ollessa talvisin luokkaa 5,0 happamuuden suhteen vain kestävimmät eliöt tulevat toimeen. Rehevyystasoltaan Työtönjärvi kuuluu lievästi reheviin vesiin, sillä karuissa humusvesissä fosforitaso on luokkaa 10-15 µg/l, kun Työtönjärvessä pintaveden fosforipitoisuus on ollut talvisin välillä 18-26 µg/l ja ainoissa kesätuloksissa (11.7.1998) 14 µg/l.
Työtönjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön jää käytetyssä luokituksessa välttäväksi veden happamuuden ja runsaan humuksen määrän takia. Vesi on tummaa, eikä näkösyvyyskään ole kovin suuri.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
