Ero sivun ”Iso-Koukeri (35.352.1.009)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Iso Koukeri sijaitsee Kaidankylässä Kuru – Parkano maantien pohjoispuolella. Sen rannalle on merkitty peruskartassa yksi mökki. Järven eteläisellä valuma-alueella sijaitsevien Pikku Koukerit lampien vedet laskevat sen eteläosaan sen itse laskiessa pohjoispäästään kohti Lamminlammea. Valuma-alue on peruskartalta arvioituna erittäin pieni, minkä seurauksena veden vaihtuvuus on erittäin hidasta etenkin kun järvi on pinta-alaansa nähden kohtalaisen syvä. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 13,8 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 718 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Veden laatu on tutkittu useasti vuosien 1986-2005 välillä. Järven happitaloutta on tutkittu tarkemmin viimeksi vuonna 1986, jolloin se oli tyydyttävä hapen loppuessa pohjalta kerrosteisuuskausien lopulla. Tavanomaisen virkistyskäytön kannalta happitilannetta voidaan pitää myös hyvänä. | ||
| + | |||
| + | Peruslaadultaan Ison Koukerin vesi on kirkasta ja niukkaravinteista. Humusta on sen verran, että vesi on ruskeasävytteistä, mutta ei vielä yhtä tummaa kuin voimakkaasti humussävytteisissä vesissä. Veden sähkönjohtavuus on ollut alhainen kertoen valuma-alueen karuudesta. Veden pH on nykyisin lievästi happaman puolella puskurikyvyn ollessa heikko, mutta silti parempi kuin 1980-luvulla. | ||
| + | |||
| + | Ison Koukerin virkistyskelpoisuus on hyvää luokkaa lievästä happamuudesta ja humussävytteisyydestä huolimatta. Rehevöitymistä ei ole tapahtunut, viimeisissä tuloksissa pintaveden fosforipitoisuus oli 12 µg/l eli karun ja lievästi rehevän veden rajoilla. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 10.22
Järvi
Nimi: Iso-Koukeri
Järvinumero: 35.352.1.009
Vesistöalue: Työtönjoen - Pitkäjärven alue (35.352)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 13,22 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,59 km2 590 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso Koukeri sijaitsee Kaidankylässä Kuru – Parkano maantien pohjoispuolella. Sen rannalle on merkitty peruskartassa yksi mökki. Järven eteläisellä valuma-alueella sijaitsevien Pikku Koukerit lampien vedet laskevat sen eteläosaan sen itse laskiessa pohjoispäästään kohti Lamminlammea. Valuma-alue on peruskartalta arvioituna erittäin pieni, minkä seurauksena veden vaihtuvuus on erittäin hidasta etenkin kun järvi on pinta-alaansa nähden kohtalaisen syvä.
Maksimisyvyys: 13,8 m
Veden keskiviipymä: 718 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Veden laatu on tutkittu useasti vuosien 1986-2005 välillä. Järven happitaloutta on tutkittu tarkemmin viimeksi vuonna 1986, jolloin se oli tyydyttävä hapen loppuessa pohjalta kerrosteisuuskausien lopulla. Tavanomaisen virkistyskäytön kannalta happitilannetta voidaan pitää myös hyvänä.
Peruslaadultaan Ison Koukerin vesi on kirkasta ja niukkaravinteista. Humusta on sen verran, että vesi on ruskeasävytteistä, mutta ei vielä yhtä tummaa kuin voimakkaasti humussävytteisissä vesissä. Veden sähkönjohtavuus on ollut alhainen kertoen valuma-alueen karuudesta. Veden pH on nykyisin lievästi happaman puolella puskurikyvyn ollessa heikko, mutta silti parempi kuin 1980-luvulla.
Ison Koukerin virkistyskelpoisuus on hyvää luokkaa lievästä happamuudesta ja humussävytteisyydestä huolimatta. Rehevöitymistä ei ole tapahtunut, viimeisissä tuloksissa pintaveden fosforipitoisuus oli 12 µg/l eli karun ja lievästi rehevän veden rajoilla.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2007
