Vähä-Pahlanen (35.583.1.004)

1 220 m <br />

Vähä-Pahlanen on melko pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vähä-Pahlanen
Järvinumero: 35.583.1.004
Vesistöalue: Liesijärven valuma-alue (35.583)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 7,61 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,22 km1 220 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vähä-Pahlanen sijaitsee aivan Luoteen kylän tuntumassa. Itse asiassa sen koilliskulma rajoittuu Luoteen kylään. Edelleen se on järviketjun Iso Suojärvi – Vähä Suojärvi – Vähä-Pahlanen – Iso-Pahlanen toiseksi alin järvi ennen vesien laskua Liesijärveen laskevan Papinojan suuntaan. Peruskartalla sen ja Iso-Pahlasen välillä on yhdysoja, mutta ei eroa vedenpinnan korkeuksissa.

Maksimisyvyys: 1,8 m

Veden keskiviipymä: 31 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Veden laatu on tutkittu vuosina 1979 ja 1992. Talvituloksia on kahdet: huhtikuussa 1979 happi oli lähes loppu ja tammikuussa 1992 happea oli kohtalaisesti. Kesäaikana näin matalassa järvessä ei happiongelmia esiinny. Virkistyskäytön kannalta happitilanne voi siten muodostua ongelmaksi vain, jos happi loppuu talvella kokonaan, mikä ei huhtikuussa 1979 ollut kaukana.

Yläpuolisella valuma-alueella on veden laadun kannalta merkittävässä määrin suota. Veden humusleima on ollut voimakas, mikä selittää myös veden hapanta peruslaatua. Veden tumman värin myötä näkösyvyys jää alle yhden metrin. Lopputalven 1979 heikoissa happioloissa ravinteita oli vapautunut pohjasta takaisin veteen. Muilla tutkimuskerroilla ravinteiden määrä on olut lievästi reheville vesille ominaista tasoa.

Vähä-Pahlasen kelpoisuus virkistyskäyttöön jää välttäväksi, mihin pisteytyksessä vaikuttaa humuksen runsauden ja happamuuden ohella lopputalven heikko happitilanne. Tosin tuoretta tietoa veden laadusta ei ole. Myös järven mataluus rajaa tiettyjä virkistyskäyttömahdollisuuksia.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys