Ero sivun ”Ritajärvi (35.345.1.003)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Ritajärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Juhtimäen kylän koillispuolella. Ritaojan vedet laskevat suo-ojastoa pitkin Kettuojaan ja edelleen Petäjäsluomaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu metsästä ja suosta. Suovesien vaikutus näkyy selvästi Ritajärven vedenlaadussa. Peltoa ja haja-asutusta ei ole valuma-alueella lainkaan. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 7,7 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 194 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Ritajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2003. | ||
| + | |||
| + | Ritajärven vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja voimakkaan runsashumuksista. Suovesien vaikutuksesta vesi on vähäelektrolyyttistä ja hapanta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien laatu määrittelee Ritajärven happamuustason. Kesäisin veden happamuustaso on yleensä luontaisesti suurempi kuin talvisin, mutta kesäisinkin veden happamuus jäänee silti selvästi happaman puolelle. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso oli fosforipitoisuuden osalta voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet rehevien ja erittäin rehevien vesien luokissa. Typpipitoisuus ei ole kohonnut luonnontasoa suuremmaksi. Pohjan lähellä todettiin pintaveteen nähden kohonneita ravinnepitoisuuksia aineiden sedimentaation takia. Talvella 2003 pohjan lähellä todettiin happikato, joten tuolloin ravinnepitoisuuksia kohotti pohjan lähellä myös sisäinen kuormitus. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä. Talvella 1990 happitilanne oli parempi ja sitä voitiin pitää hyvänä. | ||
| + | |||
| + | Ritajärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vesi on erittäin ruskeaa, runsashumuksista ja hapanta. Lisäksi ravinnetaso on luonnontasosta selvästi kohonnut. Myös järven pienuus ja rantojen soistuminen heikentävät virkistyskäyttöarvoa. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 11.16
Järvi
Nimi: Ritajärvi
Järvinumero: 35.345.1.003
Vesistöalue: Sikkilänjoen yläosan valuma-alue (35.345)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,01 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,63 km1 630 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ritajärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Juhtimäen kylän koillispuolella. Ritaojan vedet laskevat suo-ojastoa pitkin Kettuojaan ja edelleen Petäjäsluomaan. Pienikokoinen valuma-alue koostuu metsästä ja suosta. Suovesien vaikutus näkyy selvästi Ritajärven vedenlaadussa. Peltoa ja haja-asutusta ei ole valuma-alueella lainkaan.
Maksimisyvyys: 7,7 m
Veden keskiviipymä: 194 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Ritajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1990 ja 2003.
Ritajärven vesi on peruslaadultaan erittäin ruskeaa ja voimakkaan runsashumuksista. Suovesien vaikutuksesta vesi on vähäelektrolyyttistä ja hapanta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, joten valuma-alueelta tulevien vesien laatu määrittelee Ritajärven happamuustason. Kesäisin veden happamuustaso on yleensä luontaisesti suurempi kuin talvisin, mutta kesäisinkin veden happamuus jäänee silti selvästi happaman puolelle.
Ravinnetaso oli fosforipitoisuuden osalta voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet rehevien ja erittäin rehevien vesien luokissa. Typpipitoisuus ei ole kohonnut luonnontasoa suuremmaksi. Pohjan lähellä todettiin pintaveteen nähden kohonneita ravinnepitoisuuksia aineiden sedimentaation takia. Talvella 2003 pohjan lähellä todettiin happikato, joten tuolloin ravinnepitoisuuksia kohotti pohjan lähellä myös sisäinen kuormitus. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä. Talvella 1990 happitilanne oli parempi ja sitä voitiin pitää hyvänä.
Ritajärvi soveltuu virkistyskäyttöön huonosti. Vesi on erittäin ruskeaa, runsashumuksista ja hapanta. Lisäksi ravinnetaso on luonnontasosta selvästi kohonnut. Myös järven pienuus ja rantojen soistuminen heikentävät virkistyskäyttöarvoa.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
